Ihmisen selkärangassa on suurimmalla osalla väestöstä 33 nikamaa. Näistä 7 luetaan kaularangan nikamaksi (cervical spine), 12 rintarangan nikamaksi (thoracic spine), 5 lannerangan nikamaksi (lumbar spine), 5 ristiluun nikamaksi ja 4 häntäluun nikamaksi. Ristiluun (sacrum) ja häntäluun (coccygeus) nikamat luutuvat yleensä yhteen, joten aikuisella ihmisellä on yleensä 24 eroteltavissa olevaa nikamaa kaula-, rinta- ja lannerangassa. Nikamien väleissä sijaitsevat nikamavälilevyt, joihin tässä artikkelissa paneudutaan hieman tarkemmin.
Ihmisellä on 23 välilevyä, 6 kaularangassa, 12 rintarangassa, 5 lannerangassa. Kahden ylimmän nikaman, atlaksen ja axiksen (C1 ja C2) välillä ei ole välilevyä. Välilevyt kattavat noin 25-35% selkärangan pituudesta, yksittäinen välilevy lannerangassa on keskimäärin noin 7-10mm paksu ja sen läpimitta on 4 sentin luokkaa. Jokainen välilevy koostuu kolmesta rakenteesta; keskellä olevasta nucleus pulposuksesta, sen ympärillä olevasta annulus fibrosus -nimisestä rakenteesta sekä rustoisista päätelevyistä (cartilaginous endplates).
Sisältö
Välilevyn rakenne
Välilevyn tehtävät
Modic muutokset
Nikamavälilevy eli discus intervertebralis
Kappalemäärä | 23 aikuisella ihmisellä |
Välilevyn osat | Nucleus pulposus, annulus fibrosus, rustoinen päätelevy |
Funktiot | Erottaa nikamia toisistaan, vahva mutta elastinen rakenne, ottaa iskuja vastaan |
Nivelsiteet | Nikaman etuosalla anterior longitudinal ligament (ALL) ja takaosalla posterior longitudinal ligament (PLL) |
Hermotus ja verisuonitus | Sinuvertebral -hermot, ei juurikaan verisuonitusta |
Nikamavälilevyn rakenne
Nikamavälilevy, latinaksi discus intervertebralis, koostuu kolmesta eri rakenteesta; keskellä on geelimäinen rakenne nimeltä nucleus pulposus, sen ympärillä annulus fibrosus ja välilevyn ylä- ja alaosassa ovat rustoiset päätelevyt (cartilaginous endplates).
Nucleus pulposus (NP) - välilevyn keskustan täyttävä geelimäinen rakenne, joka mahdollistaa selkärangan mekaanisen jouston sekä vahvistaa selkärankaa. Koostuu pitkälti tyypin 2 kollageenista (yleinen proteiini) sekä vedestä (66-86%). Sisältää lisäksi proteoglykaaneja (proteiini), jotka auttavat pitämään veden NP:ssä sekä rustosolun kaltaisia pieniä soluja. Ainesosiensa ansiosta NP sietää hyvin kompressiota eli painetta ja on hyvin elastinen rakenne.
Annulus fibrosus - ympäröi nucleus pulposusta, koostuu noin 15-25 lamellasta eli levystä, jotka koostuvat pitkälti kollageenista, proteoglykaanista, glykoproteiineista ja elastisista säikeistä. Levyissä olevat kollageenirakenteet ovat suuntautuneet siten, että rakenne on hyvin vahva. Annulus fibrosus voidaan jakaa sisä- ja ulko-osaan. Sisäosa koostuu pitkälti tyypin 2 kollageenista ja ulko-osa tyypin 1 kollageenista. Sisäosan solut ovat myös pyöreämpiä kuin ulko-osan solut.
Välilevyn rustoiset päätelevyt - rustoiset päätelevyt (cartilaginous endplate) sijaitsevät välilevyn alla ja päällä. Ihmisellä ne ovat vain noin 0.1-1.6 millimetrin paksuisia, joskin variaatioita esiintyy paljon. Rustoiset päätelevyt erottavat välilevyn nikaman luisesta päätelevystä (bony endplate). Päätelevyt myös estävät mekaanisesti välilevyn pullistumista viereistä nikamaa kohti. Lisäksi päätelevyt tarjoavat reitin ravinnon siirtymiselle diffuusion kautta mikä on tärkeää, sillä välilevy on pitkälti avaskulaarinen rakenne (eli sillä ei ole verisuonia).
Välilevyn tehtävät
Kiinnittää nikamia toisiinsa nivelsiteen tavoin
Mahdollistaa liikettä nikamien välillä
Ottaa iskuja vastaan, toimii ikään kuin tyynynä nikamien väleissä
Estää nikamien välisen hankauksen
Mitä tarkoittaa Modic-muutos selässä?
Modic-muutokset tarkoittavat nikaman päätelevyssä ja luuytimessä olevia muutoksia, joita voidaan nähdä magneettikuvantamisen avulla. Ne ovat melko yleisiä löydöksiä kroonisilla alaselkäkipupotilailla ja niitä esiintyy usein degeneroituneen eli rappeutuneen välilevyn vieressä. Muutosten uskotaan saavan alkunsa nikaman päätelevyn vauriosta. Muutokset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään:
Modic 1 -muutos vaikuttaa olevan yhteydessä alaselkäkipuun etenkin kroonisissa tapauksissa, mutta sitä voi esiintyä myös oireettomilla. Esiintyy luuydinturvotusta eli ödeemaa, inflammaatiota sekä hypervaskularisaatiota (verisuonten kasvua)
Modic 2 -muutoksessa luuydin rasvoittuu
Modic 3 -muutoksessa, joka on harvinainen, esiintyy luun skleroosia eli tiheentymistä sekä kovettumista
Lähteet
Netter, F. (2019). Atlas of Human Anatomy (7th ed.). Philadelphia, PA: Saunders.
Comments