Yleistä
Sydäninfarkti on yksi tunnetuimmista esimerkeistä, jossa esiintyy heijastekipua. Kohtauksen aikana kipua voi tuntua rinnassa, kädessä, leuassa, ylävatsalla tai selässä. Ongelma ei kuitenkaan ole edellä mainituissa rakenteissa, vaan sydämessä. Heijastekivulla tarkoitetaan siis kipua, joka tuntuu muualla kuin mistä kipu on peräisin. Heijastekipuja esiintyy myös paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksien saralla, kuten esimerkiksi ihmisillä, jotka kärsivät alaselkä- tai leukanivelongelmista tai fibromyalgiapotilailla. Alaselkäkivusta kärsivillä on usein heijastekipuja esimerkiksi pakaran alueella, kun taas leukanivelen toimintahäiriö heijastaa kivuntunteen usein hampaisiin. Heijastekipu on kuitenkin eri asia kuin neuropatia, joka tarkoittaa hermon tai hermojen toimintahäiriötä tai sairautta. Neuropatiassa kipu säteilee yleensä hermon toiminta-alueella. Heijastekipu ei siis johdu hermon vauriosta. Mikäli kyseessä on heijastekipu esimerkiksi takareidessä, paineen tai kuorman lisääminen kyseisellä alueella ei yleensä lisää kivun intensiteettiä. (1)
Mistä heijastekivut johtuvat?
Tieteen valossa ei ole täysin selvää mistä heijastekivut johtuvat ja teorioita on useita, mutta tällä hetkellä tutkijat selittävät heijastekipuja pitkälti konvergenssiteorian avulla (convergence projection theory). Konvergenssiteorian mukaan heijastekivut voivat johtua siitä, että eri alueilta tulevat hermot vievät tietoa samaan paikkaan selkäytimessä, minkä myötä aivot eivät osaa tulkita ja paikantaa tietoa oikealla tavalla. Esimerkiksi alaselästä ja takareidestä lähtevät afferentit eli selkäytimeen tietoa tuovat hermot voivat päätyä selkäytimeen samalle tasolle eli segmentille, minkä seurauksena alaselässä oleva kudosvaurio voikin siis aiheuttaa heijastekipua myös alempana kehossa. Uskotaan myös, että kyseisten hermojen toiminta voi muuttua ja syntyy niin kutsuttua sentraalista sensitisaatiota eli hermojen herkistymistä. Sisäelinperäiset vaivat voivat myös aiheuttaa heijastekipuja samasta syystä – hermot esimerkiksi vatsasta sekä selästä voivat päätyä selkäytimessä samaan paikkaan, minkä jälkeen vaikkapa juuri vatsasta lähtevä ongelma voi säteillä kipuna alaselkään. (2)
Yleensä käsissä, rinnassa ja olkapäissä olevat heijastekivut saavat alkunsa kaula- ja rintarangasta (ylemmät osat selkärankaa, alinta osaa kutsutaan lannerangaksi), kun taas lannerangasta lähtöisin olevat heijastekivut voivat tuntua pakaroissa, vatsassa, nivusissa, reisissä ja jopa polvien alapuolella. Heijastekipu tuntuu tyypillisesti ”tylsältä”, särkevältä, laajalta paineelta ja sitä on usein vaikea paikantaa. (2)
Hoito
Heijastekivun hoito riippuu vähemmän yllättäen siitä, mistä kipu aiheutuu. Kivun aiheuttajan selvittäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, sillä esimerkiksi kuvantamisesta ei välttämättä ole apua, vaikkakin sillä saadaan suljettua vakavampia sairauksia usein pois. Täten potilas tulee alkuun aina tutkia huolellisesti. Lääkärin toimesta voidaan kokeilla muun muassa erilaisia hermoblokkeja, minkä seurauksena huomataan, tapahtuuko heijastekivulle jotain vai ei. Mikäli siis epäillään esimerkiksi alaselän fasettinivelen aiheuttavan kipuja, voidaan fasettiniveleen pistää erilaisia aineita, mitkä voivat joko provosoida tai vähentää kiputuntemuksia. Näin voidaan päätellä, mikä rakenne kipua mahdollisesti aiheuttaa. Tällaisia toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvita aina, ja usein kipua saadaan lievitettyä muillakin keinoilla.
Heijastekipujen hoitoon käytetään usein edellä mainittujen lisäksi manuaaliterapiaa, kuten hierontaa, terapeuttista harjoittelua ja liikuntaa, lääkehoitoja sekä psykoterapiaa. Vaikka onkin olemassa jo monia tapoja lievittää ja hoitaa heijastekipuja, kaipaa aihe vielä paljon lisää tutkimusta, eikä edes virallisia hoitolinjauksia aiheen suhteen olla vielä tehty. (2) Mikäli kärsit kivuista, kannattaa hakeutua mahdollisimman nopeasti osaavan ammattilaisen luo.
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Lähteet
Comments