Tiedämme kaikki, että kipu kuuluu ihmisen elämään ja arkeen. Osalla kipu on päivittäin läsnä jopa vuosikymmeniä, kun taas toisilla kipua esiintyy harvemmin. Kansainvälinen Kivuntutkimusyhdistys (IASP, International Association for the Study of Pain) on määritellyt kivun seuraavalla tavalla; ”Kipu on epämiellyttävä aisti- ja tunnekokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan, tai tällaista kokemusta muistuttava tuntemus.” Erityisen oleellista on havaita määritelmästä se tosiasia, että kipuun ei välttämättä liity kudosvauriota tai rakenteellisia vaurioita. Kipukokemukseen vaikuttavat niin biologiset, sosiaaliset kuin psyykkisetkin tekijät. Kipu voidaan määritellä akuutiksi (kesto 0-6 viikkoa), subakuutiksi (6-12 viikkoa) tai krooniseksi (kesto yli 12 viikkoa). Etenkin kroonisessa kivussa on tyypillistä, että selkeää kivun aiheuttajaa ei voida osoittaa (edes kuvantamisen avulla). (1,2,3,4)
Tässä artikkelissa käsitellään akuuttia kipua ja sitä, miten se muodostuu. Tyypillisiä vaivoja, jotka aiheuttavat akuuttia eli äkillistä kipua ovat muun muassa erilaiset vammat ja tulehdukset. Näissä tapauksissa kivun tehtävänä on toimia kehon hälytysjärjestelmänä. Mikäli akuutti kipu ilmaantuu voimakkaana äkillisesti ilman havaittavaa syytä, on usein aiheellista hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Miten akuutti kipu muodostuu?
1. Jokin ärsyke (esim. alla olevassa kuvassa oleva naula) aiheuttaa nosiseptoreiden eli vapaiden hermopäätteiden aktivoitumisen. Aktivoitumisen jälkeen hermopäätteet kuljettavat tiedon tapahtuneesta selkäytimen takajuurelle. Tästä viestistä käytetään myös termiä nosiseptiivinen informaatio. Vapaita hermopäätteitä on käytännössä kaikkialla ihmiskehossa ja niiden tehtävä on aistia erilaisia ärsykkeitä ja välittää niistä tietoa aivoille. Esimerkiksi iholla ne välittävät tietoa kosketuksesta.
2. Selkäytimessä hermo välittää viestin toiselle hermolle synapsin eli hermoliitoksen välityksellä. Tämän jälkeen viesti jatkaa ylöspäin kohti aivoja. Aivoissa viesti päätyy talamukselle, joka toimii ikään kuin tiedon lajittelukeskuksena.
3. Talamus siirtää tiedon aivojen eri osiin, minkä jälkeen aivot muodostavat oman käsityksensä tilanteesta. Mikäli kyseessä on esimerkiksi akuutti tapaturma, tämä käsitys siis johtaa yleensä kiputuntemukseen. On hyvä muistaa, että hermot eivät itse tiedä millaista informaatiota ne kuljettavat ja vasta aivoissa päätetään, onko kyseessä oleva viestisignaali mahdollisesti vaarallinen vai ei. Kipu ei siis kulje kipuna hermoissa, vaan tieto liikkuu sähköisinä impulsseina. (1,2,3)
Selkäydin, nousevat radat ja laskevat radat
Selkäydin toimii kuin hissi välittäen tietoa kehon ja aivojen välillä. Selkäytimestä lähtee myös selkäydinhermot, jotka jakautuvat ääreishermoiksi kehon eri osiin. Ääreishermot mahdollistavat esimerkiksi ihmisen ihotunnon sekä lihasten toiminnan.
Kivun suhteen etenkin selkäytimen takajuuri on tärkeä alue, sillä siellä käytännössä ratkeaa se, jatkaako viesti kohti aivoja vai ei. Mikäli viesti jää siis selkäydintasolle eikä päädy aivoihin asti, ei kipua synny. Hermoratoja, jotka kuljettavat kipuviestiä ylöspäin kohti aivoja kutsutaan nouseviksi radoiksi. Nousevien ratojen lisäksi on ihmisellä myös laskevat radat. Laskevat radat kulkevat aivojen eri osista selkäytimen takajuureen tehtävänään vähentää tai lisätä hermojen viestinnän määrää. Laskevat radat osallistuvat siis vahvasti kivunsäätelyyn. Esimerkiksi manuaaliterapian, kuten hieronnan, kipua lievittävän tehon uskotaan liittyvän siihen, että hieronnasta seuraava hyvän olon tunne aktivoi laskevia ratoja, jolloin kipuviestit eivät päädy aivoille saakka. (1,2,3)
Kipumekanismit
Nosiseptiiviset ärsykkeet (kylmä, kuuma, kemikaalit tai mekaaninen voima) aiheuttavat siis vapaiden hermopäätteiden aktivaation, mistä lopulta seuraa usein kipua. Akuutti kipu on siis yleensä nosiseptiivista luonteeltaan. Nosiseptiiviset kivut voidaan jakaa tulehduksellisiin, iskeemisiin ja mekaanisiin kipuihin.
Mekaaninen kipu tuntuu yleensä melko pistemäiseltä tai tarkkarajaiselta ja se on melko pienellä alueella. Mekaanista kipua voi aiheuttaa mekaaniset ärsykkeet esimerkiksi eri kudosten kompressiotilat. Esimerkiksi nivelrikko voi aiheuttaa mekaanista kipua. Kipu saattaa myös alkaa nopeasti ja provosoitua jostain tietystä liikkeestä.
Iskeeminen kipu johtuu kudoksen hapenpuutteesta. Tähän voi johtaa esimerkiksi samassa asennossa pitkään istuminen. Kun kudokset eivät saa tarpeeksi happea, seuraa asidoosi eli kudos happanee. Nosiseptorit havaitsevat tämän kemiallisen muutoksen ja viestivät siitä aivoille, minkä jälkeen tunnemme kipua. Kipu voi olla luonteeltaan varsin laaja-alaista ja/tai puuduttavan tuntuista. Liikunta on yleensä paras hoitomuoto iskeemiseen kipuun.
Tulehduksellinen kipu seuraa usein esimerkiksi vammojen seurauksena. Kun kudos vaurioituu, se vapauttaa erilaisia tulehdustekijöitä, jotka aktivoivat hermoja. Hermot taas vapauttavat lisää erilaisia välittäjäaineita, jotka osaltaan aiheuttavat verisuonten laajentumista sekä turvotusta.
Myös hermo itsessään voi aiheuttaa kipua, mikäli se vaurioituu. Hermovamman seurauksena syntyy paikallinen tulehdusreaktio ja mikä on mielenkiintoista hermojen osalta, tämä tulehdusreaktio voi levitä hermossa molempiin suuntiin. Tämän ilmiön seurauksena hermoperäiset vaivat voivatkin aiheuttaa oireita laajalla alueella. (2)
Tärkeitä asioita muistaa kivusta:
1. Kipu ei aina tarkoita sitä, että kehossa olisi jokin vaurio tai vamma – tämä pätee etenkin kroonisissa kiputilanteissa mutta on mahdollista myös akuuteissa kivuissa
2. Ihminen, joka kärsii kivusta, on ainoa luotettava lähde kertomaan miltä kipu tuntuu – ammattilaisen tulee siis kunnioittaa tätä kertomusta
3. Kipu ei tarkoita automaattisesti sitä, että liikkuminen/liikunta tulisi lopettaa – toki usein akuutissa vaiheessa etenkin vamman seurauksena on ilmeistä, että kuormaa tulee hetkellisesti ainakin vähentää
4. Monesti kivut johtuvat monesta eri kipumekanismista, kipumallien tunnistaminen kuitenkin auttaa hoidossa ja suunnittelussa
5. Kipukokemukseen vaikuttavat niin biologiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tekijät
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Joonas Virtanen
Osteopaatti, urheiluhieroja & fysiikkavalmentaja
Lähteet
2. Ammattilaisen Kipukirja 2020: Luomajoki ym., VK-Kustannus
Comments