Skolioosi - mikä se on ja miten sitä hoidetaan?
- ilarikeckman
- 25.2.
- 3 min käytetty lukemiseen
Skolioosi on selkärangan sivuttainen kieroutuma, joka voi kehittyä kenelle tahansa, mutta se on yleisintä kasvuiässä olevilla lapsilla ja nuorilla. Vaikka lievä skolioosi ei välttämättä aiheuta merkittäviä oireita, vaikeammat tapaukset voivat johtaa erilaisiin vaivoihin ja jopa hengitysvaikeuksiin. Skolioosidiagnoosi tehdään aina röntgenkuvaa katsomalla, selästä mitataan tarkat asteluvut ja käytetään Cobbin kulmaa. Noin 2%:lla väestöstä esiintyy skolioosia ja yli 90% näistä on nuorten idiopaattisia skoliooseja (syytä ei tunneta).
Skolioosi näyttäisi hieman nostavan riskiä selkäkivuille, mutta astekulma ei näyttäisi ennustavan kovin hyvin sitä, kuinka voimakkaina kivut koetaan. On hyvä muistaa, että selkäkivut ovat joka tapauksessa erittäin yleisiä väestössä. Skolioosi ei välttämättä siis aiheuta mitään oireita. Lisää alaselkäkivusta ja sen hoidosta voit lukea täältä.
Skolioosin eri versiot
Skolioosi voi johtua useista eri syistä. Skolioosityypit voidaan jakaa:
Idiopaattinen skolioosi: Tämä on yleisin muoto, jonka tarkkaa syytä ei tunneta. Se ilmenee usein lapsuudessa tai murrosiässä ja hoitoa vaativa muoto on huomattavasti yleisempi tytöillä. Idiopaattisen skolioosin uskotaan olevan osittain geneettistä, mutta hoitoennuste on yleensä hyvä
Synnynnäinen skolioosi: Johtuu selkärangan kehityshäiriöistä sikiöaikana. Voi esiintyä myös muita rakenteellisia poikkeavuuksia
Muista sairauksista johtuva skolioosi: Esimerkiksi erilaiset hermoston ja lihasten sairaudet voivat aiheuttaa skolioosia
Skolioosin oireet
Skolioosin oireet voivat vaihdella lievästä vaikeaan. Tavallisia merkkejä ovat:
Epäsymmetrinen hartia- tai lonkkalinja
Yksi lapaluu työntyy enemmän esiin kuin toinen
Yläselän ja alaselän -alueen kivut
Vaikeissa tapauksissa hengitysvaikeudet tai rajoittunut liikkuvuus
Psykososiaaliset haasteet on syytä ottaa myös huomioon. Etenkin nuorena alkanut skolioosi voi vaikuttaa esimerkiksi nuoren minäkuvaan ja pystyvyyden tunteeseen
Skolioosin diagnosointi
Lääkäri voi diagnosoida skolioosin kliinisellä tutkimuksella ja röntgenkuvantamisella. Eteenpäintaivutustesti ja rangan palpaatio eli käsin tunnustelu ovat yleisiä menetelmiä skolioosin tutkimisessa.
Skolioosin hoitovaihtoehdot
Hoito riippuu skolioosin asteesta ja potilaan iästä. Yleisiä hoitomuotoja ovat:
Seuranta: Lievissä tapauksissa tilaa seurataan säännöllisesti ilman välitöntä hoitoa. Seurannassa seurataan etenkin sitä, kasvaako skolioosin aste.
Korsettihoito: Kasvuiässä oleville potilaille voidaan antaa tukikorsetti, jolla pyritään estämään mutkan suurentumista. Korsettia suositellaan, mikäli nuorella nähdään röntgenkuvissa yli 25 asteen kulma. Korsettia pidetään 23 tuntia vuorokaudessa, mutta se vaikuttaisi estävän melko tehokkaasti käyrän pahenemista.
Fysioterapia ja liikunta: Selän lihasten vahvistaminen voi auttaa lievittämään kipuja ja parantamaan toimintakykyä. Skolioosista aiheutuvia selkäkipuja hoidetaan samalla tavalla, kuin selkäkipuja yleensäkin.
Leikkaus: Vakavissa tapauksissa kirurginen operaatio voi tulla kyseeseen. Leikkaushoitojen tulokset ovat yleensä hyviä.
Elämä skolioosin kanssa
Vaikka skolioosi voi vaikuttaa ryhtiin, ulkonäköön ja olla riskitekijä selkäkivulle, suurin osa skolioosipotilaista pystyy elämään täysin normaalia ja aktiivista elämää. Monesti skolioosin vaikutuksia liioitellaan: lievät skolioosit eivät välttämättä vaikuta ihmisen elämään millään tavoin ja kuten tekstissä aiemmin mainittiin, selkäkivut ovat joka tapauksessa erittäin yleisiä, olkoon suora ranka tai ei. Monesti voikin olla vaikea arvioida, mitkä oireet ovat skolioosin aiheuttamaa ja mitkä eivät. Markkinoilla myydään usein nopeita "quick fixejä" skolioosin "parantamiseen", näihin kannattaa suhtautua yleisellä tasolla kriittisesti, sillä "quick fixejä" ei käytännössä ole. Tärkeintä ovat riittävä uni, ravinto sekä liikunta.
Yhtä oikeaa liikuntamuotoa ei skolioosinkaan hoidossa ole, mutta joskus voi olla järkevää tehdä esimerkiksi harjoitusohjelma kuntosalille, jotta kehitys voidaan optimoida. Harjoitusohjelman saat esimerkiksi osaavalta fysioterapeutilta, osteopaatilta, naprapaatilta tai valmentajalta.
Ilari Keckman
Osteopaatti & kouluttaja
Lähteet
Wong AYL, Samartzis D, Cheung PWH, Cheung JPY. How Common Is Back Pain and What Biopsychosocial Factors Are Associated With Back Pain in Patients With Adolescent Idiopathic Scoliosis? Clin Orthop Relat Res. 2019 Apr;477(4):676-686. doi: 10.1097/CORR.0000000000000569. PMID: 30516661; PMCID: PMC6437349.
Lenz M, Oikonomidis S, Harland A, Fürnstahl P, Farshad M, Bredow J, Eysel P, Scheyerer MJ. Scoliosis and Prognosis-a systematic review regarding patient-specific and radiological predictive factors for curve progression. Eur Spine J. 2021 Jul;30(7):1813-1822. doi: 10.1007/s00586-021-06817-0. Epub 2021 Mar 26. PMID: 33772381.
Chen Y, Zhang Z, Zhu Q. The effect of an exercise intervention on adolescent idiopathic scoliosis: a network meta-analysis. J Orthop Surg Res. 2023 Sep 4;18(1):655. doi: 10.1186/s13018-023-04137-1. PMID: 37667353; PMCID: PMC10476432.
Trobisch P, Suess O, Schwab F. Idiopathic scoliosis. Dtsch Arztebl Int. 2010 Dec;107(49):875-83; quiz 884. doi: 10.3238/arztebl.2010.0875. Epub 2010 Dec 10. PMID: 21191550; PMCID: PMC3011182.
Cheng T, Einarsdottir E, Kere J, Gerdhem P. Idiopathic scoliosis: a systematic review and meta-analysis of heritability. EFORT Open Rev. 2022 May 31;7(6):414-421. doi: 10.1530/EOR-22-0026. PMID: 35638601; PMCID: PMC9257730.
Charalampidis A, Diarbakerli E, Dufvenberg M, Jalalpour K, Ohlin A, Ahl AA, Möller H, Abbott A, Gerdhem P; CONTRAIS Study Group. Nighttime Bracing or Exercise in Moderate-Grade Adolescent Idiopathic Scoliosis: A Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open. 2024 Jan 2;7(1):e2352492. doi: 10.1001/jamanetworkopen.2023.52492. PMID: 38285447; PMCID: PMC10825714.
Comments