top of page

Penikkatauti

Päivitetty: 12. maalisk.

Mikä on penikkatauti?


Penikkataudilla tarkoitetaan puhekielessä yleensä kipua säären alueella, etenkin säären sisäpuolella. Englanniksi käytetään termiä ’medial tibial stress syndrome’ (MTSS). Vaiva on erityisen yleinen juoksijoilla sekä armeijassa työskentelevillä ja kipuilee siis usein juuri hölkätessä/juostessa. Kipu tuntuu yleensä sääriluun keskisisäosassa sekä sen alapuolella noin viiden sentin alueella ja voi olla myös kosketusarka. Suomen kielessä penikkatauti -termi aiheuttaa välillä hämmennystä, sillä usein termiä käytetään lähes mistä tahansa säären alueen kivusta.



Mistä penikkatauti johtuu?


Penikkatauti syntyy yleensä liiallisen ja liian nopean fyysisen kuormanlisäyksen seurauksena. Esimerkkinä äkillinen harjoittelumäärän nostaminen, vaikkapa juoksemisen. Myös juoksu- tai kävelytekniikan yhtäkkinen muuttaminen saattaa aiheuttaa ongelmia. Tyypillisen säärikivuista kärsivän tapaa usein keväisin, kun lumien sulattua juoksuharrastus aloitetaan usein kerralla varsin pitkillä lenkeillä.

Tällä hetkellä tarkkaa syytä penikkataudille ei tunneta, vaikka useita teorioita löytyykin. Penikkataudista kärsivillä on havaittu muun muassa kipeän säären luuntiheyden muutoksia (ajatellaan siis, että kyseessä voisi olla sääriluun rasitusvamma). Lisäksi säärikipuisilta voi löytyä kipeän jalan puolelta nilkan toiminnan muutoksia sekä lihasheikkoutta varsinkin pohkeen seudulta. Riskitekijät ovat kuitenkin suurilta osin vielä epäselviä.



Miten penikkatautia voi hoitaa?


Penikkataudissa oleellisinta on hallita harjoitusmääriä, kuten juoksukilometrejä ja lenkkikertoja. Sopivaa harjoittelumäärää ei voida kuitenkaan yleistää, sillä ne ovat jokaisella tietysti yksilöllisiä. Satunnaiset säärikivut ovat yleisiä ja paranevat usein nopeasti lyhyelläkin levolla. Voimaharjoittelu on tyypillinen tapa aloittaa säären kuntoutus. Joskus voi olla myös tarpeellista tarkastella juoksutekniikkaa sekä nilkan ja jalkaterän toimintaa tarkemmin. Harjoitteet keskittyvät yleensä alavartalon lihaksiin, kuten juuri sääriin, pohkeisiin sekä lantionseudun lihaksiin. Kivunlievitystä haetaan usein esimerkiksi hieronnasta.

Penikkatauti ei ole vaarallinen vaiva, mutta voi pitkittyessään aiheuttaa välillä pidempiäkin treenitaukoja. Pidemmän treenitauon jälkeen kannattaa aloittaa rauhassa ja lisätä harjoittelun määrää pikkuhiljaa.

Mikäli säären ongelmat eivät mene itsestään levolla ohi, kannattaa hakeutua ammattilaisen vastaanotolle. Vastaanotolla pyritään selvittämään kipujen juurisyyt, minkä jälkeen kuntoutus voidaan aloittaa.



Vinkit penikkataudin itsehoitoon


  • Täyslepoa ei yleensä tarvita. Vähennä alussa harjoitusmääriäsi - yritä löytää treenimäärä, jolla kipu ei provosoidu ja ala tämän jälkeen nostamaan taas treenimääriäsi pikkuhiljaa. Muista, että osalla treenimääriä joudutaan alussa pudottamaan hyvinkin paljon, jotta kivut eivät provosoidu. Vaikka harjoittelumäärän pudottaminen on usein turhauttavaa, se kannattaa silti tehdä, jos haluat itsesi kuntoon. Ihmiskeho on yllättävän herkkä muutoksille, jopa kokeneilla urheilijoilla.

  • Älä jojoile - mikäli saat kivun vähenemään, ole tarkkana. Moni palaa liian nopeasti vanhoihin harjoitusmääriin, jolloin kipu jälleen ärtyy. Kärsivällisesti toteutettu nousujohteinen harjoittelu yleensä palkitaan.

  • Jos et sitä jo tee, aloita voimaharjoittelu. Voimaharjoittelu on hyödyllistä lähes kaikille, lajista riippumatta.

  • Mikäli olet juoksija, kokeile juosta pehmeämmällä alustalla. Mieti myös, millaisia juoksukenkiä käytät. Lisäksi voit kokeilla juoksun aikana kadenssin eli askeltiheyden muuttamista. Kokeile esimerkiksi hieman lyhentää askeltasi - tämäkin tulee tehdä asteittain. Voit esimerkiksi alkuun juosta 5 minuuttia lyhyemmällä kadenssilla ja sen jälkeen taas 5 minuuttia normaalilla askeltiheydellä.



Penikkatauti
Kokeile vaihtaa esimerkiksi asfaltilla juokseminen metsäpolkuihin!



Ilari Keckman

Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja

Flexus Terveyspalvelut




Lähteet


1. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7602098/


2. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31098646/

Comments


Commenting has been turned off.
bottom of page