Sisältö
Yleistä
Olkapääkipu, olkapään jännevaivat, olkapään nivelrikko. Edellä mainitut ovat hyvin yleisiä etenkin aikuisväestön keskuudessa. Jopa 30% aikuisista kokee olkapääkipua jossain elämän vaiheessa. Vaikka kipu voi häiritä normaalia arkielämää, on toispuoleinen olkapääkipu yleensä kuitenkin hyvin hoidettavissa. Tässä artikkelissa ei käsitellä traumaperäisiä olkapäävaivoja, kuten labrum- eli rustovaurioita.
Vaivaa selvitettäessä oleellista on oireiden lisäksi asiakkaan historia. Yleensä jänneperäisten vaivojen taustalla on liikaa kuormitusta. Nivelrikko taas pahenee yleensä pikkuhiljaa ja rustopintojen rappeuman myötä myös liikeradat heikkenevät. Nivelperäiset vaivat saattavat oireilla herkemmin kuin jänneperäiset ongelmat, jotka vaativat yleensä fyysistä aktiviteettia provosoituakseen. Jännevaivoissa harvemmin esiintyy yökipua, ellei esimerkiksi olkapään päällä nukuta. Myös kivun kroonistumisen mekanismit tulee ottaa huomioon.
1. Rotator cuffin eli kiertäjäkalvosimen tendinopatia
Kiertäjäkalvosimella eli rotator cuffilla tarkoitetaan neljän lihaksen ja niiden jänteiden muodostamaa aluetta olkapäässä. Kiertäjäkalvosin mahdollistaa siis olkanivelen eri liikkeitä. Olkanivelen anatomiasta ja toiminnasta voit lukea lisää täältä.
Kiertäjäkalvosimen tendinopatia tarkoittaa jotain jänneperäistä vaivaa. Taustalla on yleensä jonkinlainen fyysinen ja/tai psyykkinen kuormanmuutos, minkä seurauksena olkapää kipeytyy. Kipu saattaa alkuvaiheessa olla hyvinkin suurta ja käden nostaminen etu- tai sivukautta on usein vaikeaa. Kipu tuntuu yleensä suhteellisen pienellä alueella ja se ärtyy, kun kättä käytetään. Tendinopatioiden hoito on yleensä melko yksinkertaista, joskin joskus hieman aikaa vievää. Ärsyttäviä tekijöitä pyritään vähentämään, ja sen jälkeen aluetta vahvistetaan harjoituksilla. Lisää kiertäjäkalvosimen tendinopatiasta voit lukea täältä.
2. Jäätynyt olkapää
Jäätynyt olkapää on usein pitkäaikainen vaiva, joka voi kestää jopa vuosia. Se alkaa tyypillisesti kipuoireilla, jotka alkavat ilman mitään selvää syytä. Myös olkapääkipu levossa on yleistä. Tämän jälkeen olkanivel pikkuhiljaa jäykistyy, jonka seurauksena kättä on vaikeaa liikuttaa. Vaivan uskotaan johtuvan siitä, että olkanivelen nivelkapseli jostain syystä typistyy ja arpeutuu - olkanivelen tila siis pienenee. Yleensä tulehdusprosessi alkaa nivelkapselin etuosasta. Jäätynyt olkapää voi syntyä myös leikkauksen jälkeen. Vaiva on hieman yleisempi naisilla ja se alkaa yleensä 40-60-vuoden iässä. Lisää jäätyneestä olkapäästä voit lukea täältä.
3. Olkanivelen nivelrikko
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja se koskettaa täten myös olkaniveltä. Tutkimusten mukaan noin 17% olkapääkipuisista löydetään olkanivelen nivelrikkoa. On kuitenkin tärkeätä muistaa, että läheskään kaikki nivelrikkolöydökset eivät tarkoita sitä, että kuluma aiheuttaisi kipua. Lisää olkanivelen nivelrikosta voit lukea täältä.
4. AC-nivel
AC-nivelen ongelmat ovat usein seurausta jostain tapaturmasta. Itse nivel sijaitsee solisluun ja olkalisäkkeen välissä (acromioclavicular). Kipu tuntuu yleensä olkapään "päällä", minkä lisäksi esiintyy usein turvotusta ja mahdollista punoitusta. Mikäli nivelsiderakenteet repeävät kokonaan, voi solisluun pää ylös. Myös nivelrikkoa esiintyy AC-nivelessä. Voit lukea lisää AC-nivelestä täältä.
5. Bursiitit ja ahtaumat
Tämän hetken tutkimustiedon valossa bursiittien (limapussin tulehdus) ja olkanivelen ahtauden merkitys näyttäisi olevan melko pieni olkapään kipujen osalta. Tutkimuksissa on havaittu, että vaikka ahdas olkapää operoitaisiin, kirurgia ei silti välttämättä tuota parempaa lopputulosta kuin konservatiivinen hoito, kuten kuntoutus. Bursiittitapauksissa ongelmana on todennäköisemmin jännevaiva eli tendinopatia, johon hoito on myös konservatiivista.
6. Olkanivelen instabiliteetti eli epävakaa olkapää
Olkanivel on hyvin liikkuva nivel, mutta kääntöpuolena on, ettei se ole yhtä tukeva kuin esimerkiksi kyynärnivel on. Etenkin nuoret urheilijat ovat riskiryhmää, kun puhutaan olkapään sijoiltaanmenoista sekä sen jälkeisestä instabiliteetista.
Yli 95% luksaatioista (sijoiltaanmeno) tapahtuvat etusuuntaan. Taustalla on yleensä jokin isku/tapaturma, mutta myös anatomisesti poikkeavat rakenteet voivat olla altistavia tekijöitä.
Mikäli olkapää tuntuu epävakaalta, kannattaa hakeutua osaavan ammattilaisen vastaanotolle pikimmiten.
Lähteet
Ibounig T, Simons T, Launonen A, Paavola M. Glenohumeral osteoarthritis: an overview of etiology and diagnostics. Scandinavian Journal of Surgery. 2021;110(3):441-451. doi:10.1177/1457496920935018
Kraal T, Lübbers J, van den Bekerom MPJ, Alessie J, van Kooyk Y, Eygendaal D, Koorevaar RCT. The puzzling pathophysiology of frozen shoulders – a scoping review. J Exp Orthop. 2020 Nov 18;7(1):91. doi: 10.1186/s40634-020-00307-w.
Varacallo M, Musto MA, Mair SD. Anterior Shoulder Instability. [Updated 2023 Aug 4]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2024 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK538234/
Comments