5 min käytetty lukemiseen

Nivelrikko eli artroosi

Päivitetty: 1. huhtik.

Artroosi, joka myös nivelrikkona tai osteoartriittina tunnetaan, on yleinen nivelsairaus, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailmaa. Se on pitkäaikainen tila, joka voi aiheuttaa merkittävää kipua, jäykkyyttä ja toimintarajoituksia nivelissä, erityisesti ikääntyneillä. Vaikka sitä usein pidetään luonnollisena osana ikääntymistä, artroosi voi vaikuttaa merkittävästi yksilön elämänlaatuun ja päivittäiseen toimintakykyyn. Yleisimmin nivelrikkoa esiintyy lonkissa, polvissa, käsissä sekä selkärangassa. Artroosia ei tule sekoittaa artriittiin. Artriitti on sateenvarjotermi, jonka alle artroosi voidaan laittaa.

Mistä nivelrikko johtuu?

Pitkään ajateltiin, että nivelrikko on yksinkertaisesti seuraus nivelen rustopintojen kulumisesta, ajan ja ikääntymisen seurausta siis. Yleinen konsensus oli, että pitkäaikainen liiallinen kuormitus johtaa rustorakenteiden tuhoutumiseen ja inflammaatioon. Tämä taas johtaa nivelen tai nivelten turvotukseen, liikeratojen heikkenemiseen, jäykkyyteen ja kipuun. Oireet ovat toki edelleen pitkälti samat nivelrikosta kärsivällä, mutta nykyään tiedämme, että artroosi on paljon monimutkaisempi ilmiö ja siihen liittyy paljon enemmänkin tekijöitä kuin vain rustorakenteiden rappeutuminen. Uusia tekijöitä, jotka täytyy ottaa huomioon, ovat muun muassa metaboliset ja inflammatoriset eli tulehdukselliset tekijät.

Nivelrusto sijaitsee luiden päissä, joten luut eivät ole kontaktissa luiden kanssa, kun liikutamme niveliämme. Rusto siis vähentää kitkaa sekä osallistuu voiman siirtoon. Nivelrustolla ei ole verisuonitusta, joten se myös paranee hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Vaikka nivelrikossa näkyvimmät muutokset koskevatkin juuri nivelrustoa, artroosi kuitenkin vaikuttaa koko niveleen ja sen rakenteisiin. (1,2)

Vaikka ei ole vielä täysin selvää mitä kaikkia tekijöitä artroosin syntyyn liittyy, tiedämme, että mukana ovat ainakin nivelkalvon tulehdus sekä systeemiset tulehdusreaktiot. Yksi selitysmalli on, että kun rusto rappeutuu, siitä aiheutuu ketjureaktio erilaisissa soluissa, minkä myötä erittyy lisää inflammatorisia eli tulehdusta lisääviä välittäjäaineita, jotka taas aiheuttavat lisää tuhoa rustorakenteisiin. (1) Systeemisen tulehduksen (esim. matala-asteinen tulehdus) ajatellaan myös liittyvän artroosin syntyyn. Vuonna 2010 Yusuf ja kumppanit havaitsivat, että ylipaino on selvä riskitekijä myös sormien nivelrikon synnyssä. Tämä johtaa ajatukseen, että ylipaino tuskin on riskitekijä vain siksi, että se lisää nivelten kuormaa biomekaanisessa mielessä. Ylipainosta ja matala-asteisesta tulehduksesta voit lukea lisää esimerkiksi täältä. (Lääkärilehti)

Nivelrikon riskitekijät

Artroosi voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään. Primaariin nivelrikkoon, jolloin syy ei ole tiedossa sekä sekundääriseen nivelrikkoon, joka johtuu esimerkiksi sairaudesta tai tapaturmasta.

Ikä

Ikä on suurin yksittäinen riskitekijä. Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että yli 60-vuotiailla noin 10 prosentilla miehistä ja 18 prosentilla naisista on artroosista johtuvia oireita.

Ylipaino / metabolinen oireyhtymä

Metabolinen oireyhtymä ja ylipaino ovat selkeitä riskitekijöitä artroosissa. Vaikuttaa myös siltä, että kakkostyypin diabetes sekä dyslipidemia (rasva-aineenvaihdunnan häiriö) ovat itsenäisiä riskitekijöitä. Myös genetiikalla on merkitystä, tutkimuksissa on löydetty yli 80 geeniä, jotka liittyvät artroosin syntyyn.

Sukupuoli

Alle 50-vuotiailla artroosia esiintyy enemmän miehillä, kun taas yli 50-vuotiailla nivelrikkoa esiintyy enemmän naisilla. Mielenkiintoista on myös se, että ihmisillä, joilla on matalat C- tai D-vitamiinitasot on mahdollisesti suurempi riski nivelrikon kehittymiselle. C-vitamiinin vaikutusta artroosin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on tutkittu ja osassa tutkimuksia on saatu hyviä tuloksia, kun taas osassa ei. Tästä aiheesta tarvitaan siis vielä lisää tutkimusta, ennen kun voi sanoa mitään varmaa. (6)

Aiemmat vammat

On yleisesti hyvin tiedossa, että erilaiset vammat, jotka vaurioittavat niveltä tai niveliä voivat edesauttaa artroosin syntyä. Tällöin voidaan puhua posttraumaattisesta nivelrikosta. Brown ja kumppanit arvioivat vuonna 2006, että 12% kaikista nivelrikoista olisivat posttraumaattisia.

Kuormittava työ

Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että fyysisesti kuormittava työ on riskitekijä nivelrikolle. Tästä aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta. Tästä aiheesta voit lukea lisää täältä!

Nivelrikon oireet

Yleensä selkein ja häiritsevin oire artroosissa on kipu ja kuten alussa mainitsinkin, yleisimmät nivelet, jotka artroosista kärsivät ovat lonkka- ja polvinivel, sormien nivelet sekä selkäranka. Toki nivelrikkoa voi myös esiintyä nilkassa, ranteessa, kyynärnivelessä ja olkanivelessä, mutta ne ovat harvinaisempia. Alkuvaiheessa kipu tulee esille etenkin jonkin aktiviteetin parissa, esimerkiksi urheiluharrastuksen. Arjessa kipu ei siis välttämättä vielä alussa tule esille lainkaan. Tämä voi myös johtaa diagnoosin viivästymiseen, kun artroosia ei osata epäillä. Ajan myötä kipua alkaa esiintyä useammin ja tyypillisesti kipu vaikuttaa myös arjen askareisiin. Lopulta kipu voi olla jatkuvaa, mikä johtaa usein jonkin tietyn liikkeen tai liikkeiden välttämiseen. Yökipu ei myöskään ole harvinaista. Kivun lisäksi nivelessä esiintyy usein ajan myötä mm. liikerajoituksia, turvotusta, lukittamista sekä krepitaatiota eli rahinaa. Nivel voi myös tuntua epästabiililta ja usein ilmenee myös aamuisin jäykkyyden tunnetta, mikä helpottaa noin 30 minuutin sisällä. Esimerkiksi nivelreumassa nivelen tai nivelten aamujäykkyys kestää tyypillisesti pidempään kuin 30 minuuttia.

Mielenkiintoista on, että ruston degeneraation eli rappeuman määrä ei välttämättä kerro sitä, kuinka kivulias nivel on. Voi siis käydä niin, että ihmisellä, jolla näkyy hyvin pientä rustovauriota kuvantaessa, on paljon kipuja, kun taas toisella nivel voi näyttää tutkimuksissa hyvinkin ”huonovointiselta” ja silti kipuja ei ole laisinkaan. (1)

Tyyppioireita nivelrikossa ovat siis:

1. Kipu (usein terävää/pistävää, mutta voi olla myös jatkuvaa ja ”tylppää/tylsää”)

2. Liikeratojen heikentyminen

3. Jokin fyysinen aktiviteetti laukaisee oireet, esim. juoksu tai hyppiminen. Usein kipu pahenee päivän mittaan

4. Nivelen tai nivelten jäykkyys ja turvotus

5. Yökipu

Miten nivelrikkoa voidaan tutkia?

Mikäli nivelrikko on jatkunut pitkään, esimerkiksi vuosia, ovat oireet yleensä suhteellisen selvät vastaanotolla. Potilaalta tulee aina tutkia vähintäänkin kyseessä olevan nivelen liikelaajuudet, palpoida eli tunnustella nivel käsin sekä tarkastella näkyykö ulkoista turvotusta. Haastattelu on myös erittäin tärkeässä osassa. Polven osalta saatetaan myös tarkastella polvien linjausta ja biomekaniikkaa, kun taas esimerkiksi lonkan artroosissa tyypillinen löydös kivun lisäksi on lonkan sisäkierron liikerajoitus.

Kuvantaminen voi olla myös hyödyllistä, mikäli halutaan sulkea muut mahdolliset kivunaiheuttajat pois. Röntgenkuva on usein riittävä, mutta joskus voidaan käyttää myös magneettikuvantamista tai tietokonetomografiaa. Yleisiä löydöksiä kuvantamisen yhteydessä ovat osteofyytit (luupiikki), nivelraon kaventuminen, kystat ja subkondraalinen skleroosi. Laboratoriokokeiden tulokset ovat yleensä artroositapauksissa normaalit. (1)

Nivelrikon hoito

Tällä hetkellä artroosiin ei ole olemassa parantavaa hoitomuotoa, mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö potilas voisi saada oireisiin helpotusta. Tässä tapauksessa helpotus tarkoittaa siis kivunlievitystä ja liikkeen tai liikkeiden paranemista. Hoitomuotoja, joita käytetään ovat terapeuttinen harjoittelu, elintapahoito, manuaaliterapia (hieronta, akupunktio ym.), pistoshoidot sekä kirurgia.

Painonpudotus on yksi oleellisimmista tekijöistä, johon voimme vaikuttaa. Monessakin eri tutkimuksessa on havaittu, että jo 10 prosentin painonpudotus vähentää merkittävästi kuormaa polvinivelissä. Jopa 5 kilon painonpudotuksella on havaittu merkittäviä hyötyjä kivun suhteen. (1)

Liikunta! Välillä vastaanotolle tulee potilas, jolle on kerrottu, että urheilua ei tulisi enää harrastaa nivelrikkodiagnoosin jälkeen. Tämä on täysin väärä lähestymistapa nykyään myös tutkimustiedon valossa. Voimaharjoittelusta ja monesta muustakin liikuntamuodosta on hyvää tutkimusdataa, jonka mukaan liikunta helpottaa nivelrikon oireita. Oman kokemuksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa artroosipotilaista hyötyy sopivanlaisesta liikunnasta. Manuaaliterapiasta, kuten hieronnasta ja nivelkäsittelyistä on osalle potilaista hyötyä kivunlievityksen muodossa, tästä ei kuitenkaan ole kovin kattavaa tutkimusnäyttöä.

Lääkehoidon suhteen aloitetaan usein parasetamolilla ja mikäli tarvitaan lisää tehoa, voidaan siirtyä tulehduskipulääkkeisiin. (9) Tällöin on hyvä kuitenkin pitää mielessä muun muassa vatsan ja suoliston hyvinvointi. Mikäli lääkitys ei tarjoa toivottua tehoa, voi lääkäri tarvittaessa määrätä vahvempia lääkkeitä, kuten opioideja. Opioidit voivat kuitenkin aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten huimausta ja pahoinvointia sekä riippuvuutta. Esimerkiksi polven nivelrikossa käytetään joskus hoitomuotona myös erilaisia pistoshoitoja, kuten hyaluronihappoa tai glukokortikoideja. Näistä saattaa olla osalle potilaista apua, mutta tutkimusta tarvitaan vielä lisää.

Leikkaushoito on viimeinen ratkaisu, mikäli nivelrikon oireet pahenevat eikä potilas saa helpotusta oireisiinsa edellä mainituista keinoista. Tällöin kyseeseen tulee siis tekonivelleikkaus. Onnistuneen tekonivelleikkauksen jälkeen nivel on yleensä joko kivuton tai lähes kivuton. Tekonivelpotilaan hoitopolusta voit lukea lisää täältä.

Nivelrikon ennuste

Artroosi on etenevä sairaus, johon tällä hetkellä ei siis vielä ole parantavaa hoitoa. Taudin eteneminen on hyvin yksilöllistä. Tauti etenee usein nopeammin ylipainoisilla sekä ikäihmisillä. (4) On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että moni nivelrikosta kärsivä voi saada todella paljon apua muun muassa oikeanlaisesta harjoittelusta, ja kivut voivat jopa hävitä pitkäksi ajaksi kokonaan.

Ajanvaraus