Kipuileeko lonkan sivuosa kävellessä? Särkeekö lonkkaan kyljellään nukkuessa? Onko porraskävely haastavaa, kun lonkkaa särkee? Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, saatat kärsiä lonkan sivuosan jännekivusta. Seuraavasta tekstistä voit saada apua ongelmaasi.
Lonkan erinäisiä kiputiloja ilmaantuu ihmisille elämän aikana todennäköisesti useita kertoja. Yleensä lonkkakivut ovat ajan kanssa ohi meneviä eivätkä aiheuta suurta päänvaivaa. Joskus tilanne saattaa kuitenkin kärjistyä siihen pisteeseen, että kipu on jatkuvasti läsnä, eikä vaivaan meinaa millään löytyä helpotusta. Yksi tällainen vaivan aiheuttaja on lonkan sivuosan jännekipu, jonka virallinen nimi on gluteaalinen tendinopatia.
Aikaisemmin vaiva on usein diagnosoitu limapussin tulehdukseksi (trochanter bursiitti). Nykyään ongelman on kuitenkin havaittu olevan todennäköisemmin lonkan jännerakenteissa. Tyypillinen kipualue sijaitsee ulkonevan luun seudulla, (iso sarvennoinen, lonkan/pakaran ulkoreuna) mutta kipu saattaa heijastella pitkin ulkoreiden aluetta. Tavallisesti kipua ilmenee kävellessä, porraskävelyssä ja usein asiakas kertoo vaivan ilmaantuvan öisin kyljellään maatessa.
Lonkkakivut ovat yleisiä ja suurin osa niistä paranevat itsestään
Lonkan sivuosan kiputiloissa aiheuttajana on usein gluteaalitendinopatia (jänneperäinen vaiva)
Kipu provosoituu usein kävellessä, istuessa ja kyljellään maatessa
Mikäli vaivasi ei helpotu nopeasti itsehoidolla, hae apua ammattilaiselta, jolloin sinulle räätälöidään oikeanlainen kuntoutusohjelma
Mistä lonkan sivuosan jännekipu johtuu?
Lonkan sivuosan jännekipua nähdään usein yli 40-vuotiailla ja vaivaa esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Suurempi yleisyys naisten keskuudessa on arveltu johtuvan muun muassa lonkan ja lantion anatomisista variaatioista, jotka saattavat johtaa kyseisen jännealueen suurempaan kuormittumiseen. Jännevaivoihin liittyy myös muita sisäisiä tekijöitä, kuten hormonaalisia ja metabolisia tekijöitä. Esimerkiksi korkeat verensokeriarvot/diabetes ja hyperkolesterolemia ovat yhteydessä jännekipujen syntyyn. Myös korkea BMI on yhteydessä jännevaivoihin. Näitä vastaavia tekijöitä käsiteltiin myös edellisessä akillesjännekipu -tekstissä.
Lonkan sivuosan jännekivun syntyminen matkii samanlaista kaavaa kuin muidenkin jännealueiden kiputilat. Jänne saattaa kipeytyä akuutisti esimerkiksi pitkän kävelylenkin tai porrastreenin jälkeen ja usein tilanne helpottaakin nopeasti. Kuitenkin samaa kuormitusta jatkaessa liian nopealla aikajänteellä jänteen palautumiskyky heikkenee ja kivusta saattaa tulla pidempi aikainen riesa. Mikäli mietit mitkä muut vaivat voivat oireilla lonkassa, voit lukea yleisimmistä lonkkavaivoista toisesta blogitekstistämme.
Miten lonkkakipua voi hoitaa?
Lonkkakipua pyritään pääsääntöisesti suorittamaan konservatiivisesti. Usein ongelmaa kuulee hoidettavan kortikosteroidi-injektiolla. Tutkimuksissa sekä käytännössä olen kuitenkin huomannut, että harjoitusterapia yhdistettynä potilaan ohjaukseen tuo parempia tuloksia niin kivun kuin toimintakyvyn suhteen. Harjoitusterapialla pyritään kohdentamaan harjoittelua lonkan loitontajien lihaksistolle sekä ennen kaikkea kivuliaalle jännealueelle järkevissä määrin. Myös muita alavartalon lihaksia on hyvä harjoitella samanaikaisesti. Lisäksi vaivaan pyritään löytämään asentoja ja liikemalleja, jotta arki pysyisi mahdollisimman kivuttomana ja mielekkäänä.
Omaan vuosien kokemuksen erilaisten lonkkavaivojen tutkimisesta ja hoidosta. Etenkin jänneperäisissä vaivoissa hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyviä. Varaa aikasi vastaanotolleni tästä!
Joonas Virtanen
Osteopaatti, urheiluhieroja & fysiikkavalmentaja
Flexus Terveyspalvelut
Lähteet
[1] Grimaldi et al. 2015. Gluteal Tendinopathy: Integrating Pathomechanics and Clinical Features in Its Management. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy.
[2] Millar et al. 2021. Tendinopathy. Nature Reviews Disease Primers.
[3] Mellor et al. 2018. Education plus exercise versus corticosteroid injection use versus a wait and see approach on global outcome and pain from gluteal tendinopathy: prospective, single blinded, randomised clinical trial. The BMJ.
Commentaires