top of page

Kyynärhermopinne - kubittaalitunnelioireyhtymä

Päivitetty: 28. lokak.

Sisältö



Yleistä


Kyynärhermon pinnetila, jota kutsutaan kansainvälisesti yleensä kubittaalitunnelioireyhtymäksi (cubital tunnel syndrome, CTO) on toiseksi yleisin hermopinne yläraajojen alueella rannekanavaoireyhtymän jälkeen. Kyynärhermoa kutsutaan myös ulnaarihermoksi (englanniksi ulnar nerve). Kubittaalitunneli taas on nimensä mukaisesti tunnelimainen rakenne kyynärpään vieressä, käden sisäpuolella, josta kyynärhermo kulkee matkallaan kohti pikkurilliä ja nimetöntä. Esimerkiksi Britanniassa vaivaa esiintyy noin 44 ihmisellä jokaista sataatuhatta ihmistä kohden, miehillä hieman useammin kuin naisilla. Kyynärhermon pinnetila aiheuttaa yleensä puutumista ja pistelyä pikkurillin ja nimettömän alueella ja joskus vaiva voi aiheuttaa myös motorisia ongelmia, eli lihasvoiman heikentymistä. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi puristusvoimaan. Myös kipua voi esiintyä kyynärvarren sisäosalla.



Anatomiaa


Kyynärhermo eli ulnaarihermo saa alkunsa olkapunoksesta eli plexus brachialiksesta tasoilta C8-T1. Se kulkee käsivarren sisäosalla pikkurilliin ja nimettömään asti. Sen tehtävänä on hermottaa ihotuntoa eli sensoriikkaa pikkurillistä sekä puolet nimettömästä. Lisäksi se hermottaa motoriikkaa eli lihaksistoa, tarkemmin sanottuna ulnaarihermo mahdollistaa ranteen koukistajalihaksien ja pienten kämmenen alueen lihasten supistumisen.


Kubittaalitunneli sijaitsee kyynärpään (olecranon) ja mediaalisen epikondylin välissä. Sen katon muodostaa nivelside nimeltä Osbornen ligamentti ja sen "lattian" taas sisempi sivuside, eli medial collateral ligament (MCL). Kyynärhermolla on erityisesti kolme sijaintia, jossa pinnetila syntyy kaikista herkimmin; 1) lihaskalvon aukon kohta (arcade of Struther's), 2) Osbornen ligamentin alapuolella, 3) flexor carpi ulnariksen (lihas) välissä, kohtaa kutsutaan myös nimellä "arcade of Osborne". Mitä suurempi kyynärnivelen koukistuskulma on, sitä suurempi paine kyynärhermolle kasvaa, etenkin Osbornen nivelsiteen ja sisemmän sivusiteen välissä. Joskus kyynärhermo voi myös subluksoitua eli mennä osittain sijoiltaan ja aiheuttaa oireita.


Kyynärhermoon kohdistuu normaalin nivelen liikkeen aikana erilaisia voimia, jotka voivat aiheuttaa ongelmia. Nämä voimat aiheuttavat joko painetta eli kompressiota, traktiota eli vetoa tai hankausta (friction). Liikkeen aikana hermoon voi aiheutua kompressiota, mutta kompressiota voi esiintyä myös staattisessa tilassa, mikäli kubittaalitunnelin tilavuus on esimerkiksi pienentynyt. Lisäksi erilaiset tensionaaliset voimat voivat aiheuttaa hermoon iskemiaa eli hapenpuutetta, josta voi seurata paikallista turvotusta, tulehdusta ja fibroosia. Myös suora trauma, esimerkiksi isku hermoon voi aiheuttaa hermovaurioita.





Kyynärhermopinne oireet


  • Oireet alkavat usein pikkurillin ja nimettömän puutumisella ja pistelyllä

  • Mikäli vaivaa ei hoideta, voi edetä ja seurauksena voi tulla lihasheikkoutta ja lihaskatoa eli atrofiaa

  • Voi esiintyä kipua kyynärvarren sisäosalla, lähellä kyynärpäätä

  • Kyynärnivelen koukistaminen pahentaa usein oireita, arjessa vaiva voi provosoitua esimerkiksi kirjaa lukiessa tai kännykkää käyttäessä

  • Moni nukkuu kyynärnivelet koukussa, minkä seurauksena saattaa herätä kädet/käsi puutuneena

  • Vaikeissa tapauksissa voi esiintyä myös käden ja sormien kömpelyyttä, mikä voi vaikeuttaa esimerkiksi rasioiden avaamista ja kynän käyttämistä. Myös "Claw-hand" -ilmiö on mahdollinen. Kyseisestä ilmiöstä seuraa pikkusormen ja nimettömän tahatonta koukistumista





Hermopinteen riskitekijöitä


  • Tupakointi

  • Ylipaino

  • Diabetes

  • Alkoholin käyttö

  • Ikä ja sukupuoli

  • Töihin liittyvät tekijät sekä liiallinen biomekaaninen kuorma



Hermopinteen tutkiminen


Mitä potilas voi odottaa että häneltä tutkitaan, jos epäillään hermopinnettä?


  • Potilas haastatellaan huolellisesti ja tarkastellaan, näkyykö alueella esimerkiksi lihaskatoa

  • Alue tunnustellaan eli palpoidaan käsin. Tarkoitus on testata, löytyykö alueita, jotka provosoituvat

  • Nivelten ja lihasten toiminta tulee tutkia huolellisesti. Kyynärhermon hermopinteen ollessa kyseessä, tutkitaan vähintään kyynärnivelen, ranteen ja sormien toiminnot eli funktiot. Yleensä kuitenkin täytyy myös tutkia koko yläraaja ja myös niskan alue, sillä käsiä hermottavat hermot lähtevät niskasta

  • Neurologinen status - tutkitaan, löydetäänkö hermoston toiminnasta jotain huomionarvoista. Testataan esimerkiksi ihotunnot, refleksit ja lihasten voimatasot

  • Hermolle pyritään tekemään provosoivia testejä kuten Tinelin testi (hermon aluetta "tökitään" kevyesti sormella) ja kyynärnivelen fleksiotesti (pidetään kyynärniveltä niin koukistuneena, kuin mahdollista, ja katsotaan provosoituuko kipu). Mikään yksittäinen kliininen testi ei kuitenkaan anna koskaan 100% varmaa diagnoosia

  • Ultraäänikuvantaminen voi olla joskus hyödyllistä, etenkin jos oireisto on etenevä ja joskus myös magneettikuvantaminen voi olla tarpeen, jos halutaan sulkea muita vaivoja pois. Lisäksi lääkärin toimesta voidaan tehdä myös erilaisia hermoratatutkimuksia joilla tutkitaan, miten sähköinen viesti etenee hermorakenteissa


Kyynärhermopinteen hoito ja itsehoito


Kyynärhermopinteen hoito aloitetaan yleensä konservatiivisesti, mikäli vaiva ei ole ehtinyt edetä pitkälle. Tavoitteena on rauhoittaa hermon alue, minkä myötä myös oireet usein helpottavat. Alla listattuna, mitä kyynärhermopinteen hoitoon kuuluu:


  • Potilaan neuvonta, esimerkiksi, kyynärvarren äärikoukistamista kannattaa välttää, koska mitä enemmän koukistuneena kyynärnivel on, sitä enemmän kyynärhermo jää puristuksiin. Mikäli ongelma esiintyy nukkuessa, voi kokeilla esimerkiksi teipata kättä niin, ettei kyynärnivel pääse niin helposti koukkuun nukkuessa. Lisäksi, venyttely ei ole yleensä hermoperäisissä vaivoissa hyvä idea, sillä se saattaa provosoida hermoa/hermorakenteita. Kyynärvartta ei myöskään välttämättä kannata lepuuttaa kovalla alustalla, kuten työpöydällä

  • Terapeuttinen harjoittelu kannattaa ottaa hoitoon ehdottomasti mukaan. Liikkeillä pyritään vahvistamaan lihaksia sekä parantamaan hermorakenteiden aineenvaihduntaa. Harjoitteet tulee kuitenkin valita niin, ettei oireet provosoidu voimakkaasti. Osalla tulehduskipulääkkeistä saattaa olla hyötyä, myös kortikosteroidipistosten hyödystä on ristiriitaista tutkimusnäyttöä

  • Konservatiivista hoitoa kokeillaan usein monta kuukautta. Mikäli oireet eivät jostain syystä lähde helpottamaan, on viimeisenä vaihtoehtona yleensä kirurgiset operaatiot. Millainen operaatio tehdään, riippuu vaivan laadusta

  • Mikäli kärsit hermopinteestä tai hermoperäisestä vaivasta, hakeudu mahdollisimman nopeasti osaavan ammattilaisen vastaanotolle!



Mistä tietää, että on hermopinne?

Hermopinne aiheuttaa usein pistelyä ja puutumista esimerkiksi sormissa. Alue riippuu siitä, missä hermopinne on. Pitkään jatkuessa hermopinne voi aiheuttaa myös lihasheikkoutta ja atrofiaa eli lihaskatoa sekä kipua.

Voiko hermopinne parantua itsestään?

Mitä hermopinne tarkoittaa?

Mistä tunnistaa hermosäryn?



Ilari Keckman

Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja


Joonas Virtanen

Osteopaatti, urheiluhieroja & valmentaja



Lähteet


Comentarios


bottom of page