Onko jatkuva väsymys ja innostuksen puute vallannut elämäsi? Jos näin on, saatat olla vaarassa kärsiä kroonisen stressin tai työuupumuksen oireista. Krooninen stressi ja työuupumus ovat vakavia ongelmia, jotka voivat heikentää merkittävästi elämänlaatua ja terveyttä.
Stressi on kehomme luonnollinen reaktio kuormittaviin tilanteisiin, mutta kun stressitila jatkuu pitkään, siitä tulee kroonista. Krooninen stressi ei enää suojaa meitä, vaan se voi heikentää fyysistä ja henkistä hyvinvointiamme merkittävästi. Pitkittynyt stressi altistaa elimistön ylikuormitukselle, mikä voi johtaa työuupumukseen eli burnoutiin.
Miten tunnistaa nämä tilat ja mitä keinoja on niiden hallintaan? Tässä artikkelissa opit tunnistamaan kroonisen stressin ja työuupumuksen merkit sekä löydät konkreettisia keinoja tilanteen helpottamiseksi.
Tämä artikkeli on viimeinen kolmiosaisesta blogisarjasta:
3. Krooninen stressi ja työuupumus
Krooninen stressi
Krooninen stressi on usein salakavalaa – se hiipii elämäämme pikkuhiljaa ja jää huomaamatta.
Krooninen stressi tarkoittaa tilannetta, jossa elimistö ei saa riittävästi aikaa palautua stressitekijöistä vaan se on jatkuvasti hälytystilassa. Tämä voi johtua pitkään jatkuvasta työpaineesta, perhetilanteen kuormittavuudesta tai muista jatkuvista huolenaiheista. Usein taustalla voi olla myös yhdistelmä useita kuormitustekijöitä eri elämän osa-alueilta.
Stressiin liittyy usein fyysisiä, psyykkisiä ja käyttäytymiseen liittyviä oireita, joita on
tarkemmin kuvattu tämän blogisarjan 1. osassa.
Kun stressi muuttuu krooniseksi, keho ja mieli eivät enää pysty palautumaan kunnolla.
Krooninen stressi lisää riskiä mm. sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle sekä maksasairauksille. Immuniteetti voi heikentyä, jolloin infektioriski kasvaa. Ahdistus- ja masennusoireisto sekä unihäiriöt voivat pitkittyä ja kroonistua. Myös taustalla olevien muiden sairauksien oireet voivat pahentua tai toipuminen niistä voi pitkittyä.
Krooninen stressi aiheuttaa myös epäsuoria vaikutuksia terveyteen. Stressiin voi liittyä liikunnan vähäisyys, runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö, epäterveellinen ruokailu sekä painon nousu.
Lievemmässä stressissä mielialaoireet, univaikeudet ja keskittymisen haasteet ovat voineet vaihdella ja olla osittain tilannekohtaisia. Stressin pitkittyessä myös nämä oireet voivat kroonistua ja aiheuttaa masennusta, ahdistusta tai unettomuutta.
Pitkittyessään stressi siis altistaa fyysisille ja psyykkisille sairauksille sekä heijastuu toimintakyvyn haasteisiin ihmissuhteissa, arjen toiminnoissa, opiskelussa tai työssä. Kroonisessa tilanteessa voi olla vaikeampi tunnistaa, mikä lopulta vaikuttaa mihinkin ja oikeanlaisen hoidon suunnittelussa onkin tärkeä katsoa ihmisen tilannetta kokonaisuudessaan.
On tärkeää oppia tunnistamaan stressin merkit ajoissa, jotta tilanteeseen voi puuttua ennen stressin pahentumista.
Työuupumus – seuraus kroonisesta stressistä
Työuupumus on yksi kroonisen stressin ilmenemismuodoista. Se syntyy usein pitkittyneestä työstressistä, kun vaatimukset ja voimavarat ovat epätasapainossa. Työuupumus ei ole vain “pientä väsymystä”. Se on vakavasti otettava tila, joka vaatii huomiota ja hoitoa.
Työuupumus ei ole sairaus eikä itsessään peruste sairauslomalle. Työuupumukseen liittyy usein riski monille sairauksille, ahdistukselle, masennukselle, unihäiriöille tai sydän- ja verisuonitaudeille. Lisäksi työuupumus voi pahentaa taustalla olevia sairauksia tai hidastaa niistä toipumista.
Työuupumuksen oireet
Työuupumuksen oireita ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys, kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn haasteet sekä tunteiden hallinnan häiriöt. Usein työuupumukseen liitetään myös alentunut ammatillinen itsetunto. Työuupumukseen liittyy myös monia muita kehon, mielen ja käyttäytymisen oireita sekä yleistä toimintakyvyn laskua.
Uupumusasteinen väsymys on usein kokonaisvaltaista kehon ja mielen väsymystä. Arkisten asioiden aikaansaaminen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Moni kuvaa, että tässä tilassa mikään määrä yöunta ei tunnu riittävältä.
Kyynistyminen työtehtäviä kohtaan tarkoittaa henkistä etääntymistä työstä. Voi tuntua, ettei itse enää pysty vaikuttamaan työhön eikä sillä ole enää niin väliäkään. Moni kuvaa kyynistymistä niin, ettei enää jaksa yrittää muuttaa asioita vaan on ikäänkuin luovuttanut työn suhteen. Tämä voi näkyä myös alentuneena työmotivaationa, työn ilon vähentymisenä ja työn merkityksettömyytenä.
Tiedonkäsittelyn haasteet liittyvät usein työuupumukseen. Nämä voivat näkyä keskittymisen vaikeutena, unohteluna, oman toiminnanohjauksen vaikeutena sekä ajattelun ja työskentelyn hitautena. Moni voi kuvata tällaista tilaa “aivosumuna” – tuntuu, ettei aivot toimi tavalliseen tapaan.
Tunne-elämän ja käyttäytymisen muutokset voivat näkyä sisäänpäin tai ulospäin. Osalla voi näyttäytyä ärtyneisyyttä ja sietokyvyn madaltumista. Moni kuvaa, että “pinna palaa” tavallista herkemmin sekä tilanteissa, jotka aiemmin eivät ole menneet “ihon alle”. Tämä voi näkyä ulospäin tiuskimisena, huutamisena tai ilmeiden ja eleiden kautta. Osa taas näyttää ulospäin tavanomaiselta, mutta sisällä kuohuu. Kontrasti oman sisäisen ja ulkoisen olemuksen välillä kasvaa entisestään. Osalla käyttäytymisen muutokset voivat näkyä vetäytymisenä aiempaa enemmän muiden ihmisten seurasta. Moni kuvaa, että tekisi mieli paeta jonnekin kauas ja muiden tavoittamattomiin – on se sitten keskelle metsää tai toiselle puolelle maapalloa.
Ammatillisen itsetunnon lasku näyttäytyy sisäisen puheen muuttumisena aiempaa kielteisemmäksi. Omaa osaamista tulee epäiltyä suhteettoman paljon. Myös tilanteissa, joissa ulkopuolelta mitään kriittistä palautetta ei olisi tullut vaan työtä olisi jopa kehuttu.
Voit halutessasi tehdä työuupumuksen itsearvion tämän linkin kautta. Mikäli tilanteesi vähänkään huolettaa, niin ole yhteydessä esihenkilöösi, työterveyteen tai muuhun sinulle sopivaan tahoon. Voit olla myös minuun yhteydessä ja katsotaan, voisinko olla sinulle avuksi: maisalehtinen.fi/ota-yhteytta
Työuupumukseen altistavat tekijät
Työuupumuksen taustalla on ristiriita ja epätasapaino työhön liittyvien vaatimusten ja työn voimavarojen välillä. Taustalla on työn ja työntekijän väliseen suhteeseen liittyvät moninaiset tekijät. Tilanteen syitä selvitettäessä on hyvä katsoa yksilöllisten ominaisuuksien ja elämäntilanteen lisäksi myös työolosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Syyt eivät useinkaan ole yksittäisen työntekijän vastuulla ja tilanteen helpottaminen pitkällä aikavälillä edellyttää yhteistyötä työntekijän ja työpaikan välillä.
Tyypillisiä työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat:
liiallinen tai liian vähäinen työmäärä
liian suuret tai liian vähäiset työhön liittyvät haasteet
liian suuri aikataulupaine
työhön tarvittavien resurssien vähäisyys (esim. henkilömäärä, perehdytys, saatu tuki, tietojärjestelmät)
ristiriitaiset tai epäselvät odotukset ja tavoitteet työtä kohtaan
vähäiset vaikutus- ja/tai kehittymismahdollisuudet
liialliset työn keskeytykset
työpaikan ristiriita- ja konfliktitilanteiden puutteellinen käsittely
epäasiallinen kohtelu tai häirintä
epäoikeudenmukaisuuden kokemukset
epäjohdonmukainen tai epäselvä johtaminen
vähäinen tuki esihenkilöltä
arvoristiriidat
työn organisoinnin haasteet (esim. epäselvyys työnkuvissa, työnjaossa, prosesseissa)
uhkaavat asiakastilanteet
muutokset työssä ja epävarmuus jatkosta
Tyypillisiä yksilöön liittyviä altistavia tekijöitä:
työn ja yksityiselämän yhteiskuormitus
kovat vaatimukset itseä kohtaan
voimakas velvollisuuden tunne
haasteet tunnistaa ja ilmaista tunteita
vaikeus ilmaista omia tarpeita ja rajoja
miellyttämisen tarve ja pyrkimys vältellä konflikteja
pyrkimys kompensoida työn haasteita tekemällä ylitöitä tai jättämällä elyvttäviä taukoja välistä
vapaa-ajalla mielekkäiden, työstä irrottavien ja palauttavien harrastusten tai sosiaalisten kontaktien vähentäminen
pyrkimys rentoutua ja palautua päihteiden tai muiden terveyden kannalta haitallisten keinojen avulla
liiallinen selviytyminen, sinnittely tai kulissien ylläpitäminen yksin
Miten ehkäistä kroonista stressiä ja työuupumusta?
Tämän blogisarjan aiemmissa osissa on käsitelty stressiä ja stressin hallintaa yksilön näkökulmasta. Jokaisen on tärkeä oppia tunnistamaan omassa elämässä olevia stressitekijöitä, jotta niitä on mahdollista rajoittaa, vähentää tai jopa kokonaan poistaa. Lisäksi on tärkeä oppia tunnistamaan stressin merkkejä hyvissä ajoin. Itsetuntemus ja itsesäätely on tärkeässä osassa, mutta yksin ei missään nimessä tarvitse eikä pidä jäädä.
Mitä työntekijä voi tehdä:
Opettele tunnistamaan työssä olevia kuormitus- ja voimavaratekijöitä
Opettele tunnistamaan stressin merkkejä kehossa, mielessä ja käyttäytymisessä
Opettele tunnistamaan, mihin voit vaikuttaa itse ja mihin tarvitset apua muilta
Kerro havaitsemistasi työhön liittyvistä asioista matalalla kynnyksellä omalle esihenkilöllesi. Myös silloin, kun tilanne on hyvä. Mikäli tilanne muuttuu, on toimenpiteiden tekeminen helpompaa, kun keskusteluyhteys on jo hyvä.
Ole aktiivinen omassa tiimissä ja työyhteisössä. Et ehkä ole ainoa, joka pohtii samoja asioita.
Hyödynnä tarvittaessa työsuojelua, luottamushenkilöitä, henkilöstöhallintoa, työterveyttä tai muita sopivia tahoja – etenkin, jos keskustelu oman esihenkilön kanssa ei syystä tai toisesta onnistu.
Muista, että yksin ei ole hyvä jäädä. Pyydä apua ja tukea muilta.
Mitä työpaikalla voidaan tehdä?
Etenkin työhön liittyvän kroonisen stressin ja työuupumuksen ennaltaehkäisyssä tärkeässä osassa on työpaikalla tehtävät toimenpiteet. Yksittäinen työntekijä ei ole yksin vastuussa työolosuhteista, työssä tapahtuvista muutoksista sekä työpaikan toimintamalleista.
Työpaikalla on tärkeä tunnistaa työhön liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, joten arviointi työpaikalla tulisi olla säännöllistä ja jatkuvaa.
Ennaltaehkäisy on paljon arkista olemista ja tekemistä. Ennaltaehkäisy on koko työyhteisön vastuulla, sillä jokaisella on oma osansa terveyttä edistävän organisaatiokulttuurin rakentamisessa. Työnantajan on luotava mahdollisuudet terveeseen ja hyvinvoivaan työntekoon. Johtajilla ja esihenkilöillä on vastuu toimia esimerkkinä muille. Ja jokaisen työntekijän on kannettava oma vastuunsa kokonaisuudessa.
Arjen tasolla on hyvä muistaa perusasiat:
Tervehdi kaikkia työpaikalla kohtaamiasi ihmisiä.
Ota vastuu omasta toiminnasta ja käyttäytymisestä.
Hoida sovitut asiat ajallaan tai pyydä apua mikäli et siihen pysty.
Ole valmis auttamaan ja neuvomaan muita.
Opettele antamaan asiallista palautetta ja ottamaan sitä vastaan.
Ole ennemminkin osa ratkaisuja kuin ongelmia.
Työpaikan sisäiset toimintamallit ja prosessit
Työturvallisuuslaki velvoittaa puuttumaan kuormitustilanteisiin ja epäasialliseen kohteluun. Siksi myös työuupumuksen ehkäisyyn kuuluu prosesseja ja toimintamalleja, joista jokaisen työyhteisön jäsenen on oltava tietoinen. Prosessit luovat selkeyttä, oikeudenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta ennaltaehkäisyyn ja tilanteisiin puuttumiseen. Niiden kehittäminen on työnantajan vastuulla. Yhteistyötä tehdään usein työnantajan, työsuojelun ja työterveyshuollon välillä.
Esihenkilön on reagoitava varoitusmerkkeihin, kuten pitkään jatkuviin työpäiviin ja sairauspoissaoloihin, sekä ennaltaehkäistävä uupumusta työtehtävien järjestelyillä. Työnantajan on hyvä kouluttaa esihenkilöitä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen välittämiseen sekä haastavien tilanteiden käsittelyyn.
Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu mm.:
tunnistaa työpaikan kuormitustekijöitä
arvioida niiden terveydellistä merkitystä ja tärkeysjärjestystä
tehdä toimenpiteitä riskien vähentämiseen
seurata toimenpiteiden vaikutuksia
Työpaikan toimintamalleja ovat esim.:
varhaisen välittämisen / varhaisen tuen toimintamallit
toimintamallit epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisyyn sekä siihen puuttumiseen
päihdeohjelma
tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Työuupumuksesta toipuminen vaatii työn kuormituksen ja voimavarojen arviointia. Tässä keskeisessä osassa on työntekijän ja esihenkilön yhteistyö sekä mahdollinen työterveysyhteistyö. Työkykyneuvottelut / työterveysneuvottelut auttavat arvioimaan työntekijän tilannetta ja sopimaan työjärjestelyistä, kuten väliaikaisista muutoksista työtehtäviin tai työaikaan. Neuvotteluissa kuullaan kaikkia osapuolia ja pyritään löytämään ratkaisuja, jotka tukevat parhaiten työntekijän työkykyä. Seuranta on tärkeä osa toipumista työpaikalla ja työterveyshuollossa.
Työpaikalla on hyvä olla myös suunnitelma sisäiseen kehittämiseen sekä koulutuksiin. Esihenkilöt ovat tärkeässä osassa yksittäisen työntekijän tilanteessa ennaltaehkäisyssä, haastavissa sekä esimerkiksi töihin paluun suunnittelussa sairausloman jälkeen.
Krooninen stressi ja työuupumus
Yhteenveto blogiartikkelista:
Krooninen stressi kehittyy, kun elimistö ei saa tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia palautua.
Krooninen stressi lisää riskiä moniin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja masennukseen.
Työuupumus on yksi kroonisen stressin ilmenemismuodoista. Taustalla on usein työelämän vaatimusten ja voimavarojen epätasapainoinen tila.
Työuupumuksen oireita ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen työhön, tiedonkäsittelyn ja tunne-elämän haasteet sekä ammatillisen itsetunnon lasku. Lisäksi työuupumukseen liittyy usein toimintakyvyn laskua yhdellä tai useammalla eri elämän osa-alueella.
Työuupumukseen altistavat tekijät liittyvät työhön, työolosuhteisiin ja yksilöllisiin tekijöihin.
Kroonisen stressin ja työuupumuksen ennaltaehkäisy vaatii yksilötasolla stressin merkkien tunnistamista ja työpaikalla työhön liittyvien kuormitustekijöiden hallintaa. Sekä työntekijän että työpaikan on tehtävä yhteistyötä tilanteen helpottamiseksi.
Työpaikan on tunnistettava ja hallittava työn kuormitustekijöitä sekä kehitettävä toimintamalleja, jotta työntekijöiden hyvinvointi voidaan turvata.
Stressi on luonnollinen reaktio kuormittaviin tilanteisiin, mutta kun keho ei saa riittävästi aikaa palautua, stressi muuttuu krooniseksi ja vaaralliseksi.
Tämä artikkeli on viimeinen kolmiosaisesta blogisarjasta:
3. Krooninen stressi ja työuupumus
Muista, että stressin hallinta on pitkäjänteinen prosessi. Jokainen pieni askel kohti tasapainoisempaa elämää on tärkeä. Tunnista, mihin asioihin voit itse vaikuttaa ja mihin tarvitset apua muilta.
Jos tunnet, että stressi hallitsee elämääsi, älä epäröi hakea apua. Voit aina ottaa yhteyttä ja kysyä lisää palveluistani tai varata ajan keskustelulle: ota yhteyttä tästä.
Tämän blogisarjan kirjoittaja on psykologi (PsM) ja business coach (CBC) Maisa Lehtinen. Hän on erikoistunut työelämän ilmiöihin ja stressin hallintaan. Maisa auttaa oman yrityksensä (Mielen tasapaino Oy) kautta asiantuntijoita, esihenkilöitä, yrittäjiä ja organisaatioita kohti tasapainoisempaa elämää. Maisa on kiinnostunut myös hengitykseen, psykofyysisiin menetelmiin ja luontoon liittyvistä teemoista.
Jaa blogiartikkeli
Piditkö artikkelista? Jaa se sosiaalisessa mediassa alla olevien kuvakkeiden kautta ja auta myös muita tunnistamaan stressin merkkejä ja parantamaan hyvinvointiaan.
Lähteet
Ahola K ym. (2015). TIKKA–Työkuormituksen arviointimenetelmä. Työterveyslaitos.
Kivimäki M & Stranberg T (2024). Pitkäaikainen stressi ja kardiometaboliset häiriöt.
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(3):230-6.
Psykososiaalinen kuormitus. Työsuojelu.fi (luettu 7.10.2024).
Schaufeli WB & Bakker AB (2004). Job demands, job resources, and their relationship with
burnout and engagement: a multi-sample study. J. Organiz. Behav. 25, 293–315.
Selye H (1950). Stress and the General Adaptation Syndrome. Br Med J.; Jun 17; 1(4667):
1383–1392.
Virtanen A, Kaltiainen J & Hakanen J (2022). Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä.
Työterveyslaitos.
Työterveysneuvottelu. Työterveyslaitos. Ttl.fi (luettu 7.10.2024).
Uusitalo-Arola L, Tuisku K & Rossi H (2022). Työuupumus (burnout). Lääkärikirja Duodecim.
Vartia M, Joki M, Kalavainen S & Olin N (2016). Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä.
Työterveyslaitos.
Comentarios