Ranteisiin liittyvät ongelmat voivat merkittävästi vaikuttaa päivittäiseen elämään, etenkin jos ne haittaavat tavallisia toimintoja kuten kirjoittamista, puhelimen käyttöä tai jopa ruoanlaittoa. Yksi tällainen ongelma on De Quervainin syndrooma (DQS), joka on tyypillinen vaiva ranteessa peukalon puolella. DQS:aa esiintyy tyypillisesti 40-60-vuotiailla ja se on hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Tässä artikkelissa tarkastellaan tarkemmin De Quervainin syndrooman oireita, syitä ja hoitovaihtoehtoja. (1,2,3)
Oireet
De Quervainin syndrooman yleisimmät oireet ilmenevät käden ja ranteen alueella, yleensä lähellä peukalon tyveä. Jänteet, jotka yleisesti oireilevat ovat abductor pollicis longus eli peukalon pitkä loitontajalihas sekä extensor pollicis brevis eli peukalon lyhyt ojentajalihas. Potilailla esiintyy yleensä kipua ja turvotusta lähellä peukalon puolta rannetta. Kipu usein pahenee peukaloa ja/tai rannetta liikuteltaessa. Tämä kipu voi säteillä ylöspäin kyynärpäähän tai alaspäin kohti peukaloa. Lisäksi potilaat saattavat huomata vaikeuksia käden liikkeissä, erityisesti peukalon liikkeissä, kuten puristusotteessa, nyrkkiin puristamisessa ja esineiden nostamisessa. (1,2,3,6)
Syyt
De Quervainin syndrooman taustalla ajatellaan yleensä olevan ylirasitus ranteen jänteessä/jänteissä, jotka kulkevat peukalon puolelta rannetta kohti. Ärsytys voi aiheutua toistuvasta liikkeestä tai rasituksesta, kuten jatkuvasta tietokoneen näppäimistön käytöstä, vauvan nostamisesta tai tenniksen pelaamisesta. Vaikka tarkkaa syytä kyseiselle vaivalle ei vielä täysin tiedetäkään, toistuva liike tai rasitus voivat siis aiheuttaa kudosten ärsytystä, mikä puolestaan voi johtaa jännetuppitulehdukseen ja De Quervainin syndrooman oireisiin. Kipu johtunee siitä, että turvotuksen myötä jänteillä ei ole yhtä paljon tilaa liikkua, mikä taas aiheuttaa hankausta eri kudosten välillä. (1,2,3)
Hoito
De Quervainin syndrooman hoito vaihtelee pitkälti oireiden intensiteetin ja keston mukaan. Yleensä kuitenkin aloitetaan konservatiivisella hoidolla. Mikäli kuntoutuksella ei saada haluttua lopputulosta, viimeisenä vaihtoehtona on usein leikkaushoito. On hyvä muistaa, että suurella osalla vaiva helpottaa myös itsestään ajan myötä.
1. Lepo ja provosoivien liikkeiden välttäminen: Ensinnäkin on tärkeää välttää toistuvia tai rasittavia liikkeitä, jotka aiheuttavat oireita. Tämä antaa käden kudoksille mahdollisuuden parantua.
2. Harjoitusterapia: Terapeutin (esim. fysioterapeutti tai osteopaatti) ohjaamat harjoitukset voivat auttaa vahvistamaan käden lihaksia, parantamaan liikkuvuutta sekä vähentämään kipua. (1,3)
3. Kortikosteroidipistokset: Osa potilaista saa tehokasta kivunlievitystä kortikosteroidipistoksesta. (1,3,4,5)
4. Ranneortoosi: Ranneortoosilla pyritään immobilisoimaan peukalon liikkeitä, jolloin peukalon jänteiden kuorma vähenee. Tutkimuksissa on kuitenkin ristiriitaista tietoa liittyen ranneortoosin käyttöön. (1,4)
5. Tarvittaessa kirurgia: Jos oireet eivät helpota konservatiivisella hoidolla, kirurginen toimenpide voi olla vaihtoehto. Tulee yleensä kyseeseen kun konservatiivista hoitoa on kokeiltu ainakin 3-6 kuukautta. (3,4)
Joonas Virtanen
Osteopaatti, urheiluhieroja & fysiikkavalmentaja
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Lähteet
Comentários