Sisältö
Tiivistelmä
Golfkyynärpää on ranteen koukistajajänteiden tendinopatia
Aiheutuu yleensä jänteiden ylikuormituksesta
Kipu paikantuu yleensä kyynärvarren sisäosaan, voi säteillä kohti rannetta
Hoidossa tärkeintä on kuormanhallinta - vähennetään provosoivaa toimintaa ja lisätään jänteiden kapasiteettia voimaharjoittelulla. Asteittainen paluu on erittäin tärkeää
Golfkyynärpää on hyvin vastaavanlainen vaiva kuin tenniskyynärpää, mutta sijaitsee vastakkaisella puolella kyynärvartta
Ennuste eli prognoosi on hyvä, vaikkakaan selvää dataa keskimääräisestä kestosta ei ole tarjolla. Suurimmalla osalla vaiva paranee oikein hyvin konservatiivisella hoidolla. Tenniskyynärpään osalta yli 90% potilaista vaiva on huomattavasti paremmassa tilassa tai parantunut kokonaan vuoden sisällä ilman leikkaushoitoa
Kuvantaminen ei ole yleensä tarpeellista, ellei haluta sulkea pois jotain muita mahdollisia vaivoja
Yleistä
Golfkyynärpää, josta käytetään välillä myös termejä mediaalinen epikondyliitti (englanniksi medial epicondylitis) tai heittäjän kyynärpää (pitcher's elbow), on kyynärvarressa olevien ranteen koukistajalihasten jänteiden tendinopatia, eli jänteen rasitusvamma. Kipu sijaitsee yleensä kyynärpään vieressä, kyynärvarren sisäosalla ja se voi myös aiheuttaa säteilykipua kohti rannetta. Ylirasituksen uskotaan aiheuttavan jänteelle pieniä vaurioita eli mikrotraumoja, joiden seurauksena jänteen rakenne muuttuu, lisäksi kyynärhermo (ulnaarihermo) voi ärtyä. Golfkyynärpää on käytännössä hyvin samanlainen vaiva kuin tenniskyynärpää, mutta oireisto on vain kyynärvarren vastakkaisella puolella. Golfkyynärpäätä esiintyy noin 5-10 kertaa vähemmän kuin tenniskyynärpäätä, tutkimusdataa on myös hyvin paljon vähemmän. Vaiva on tyypillinen 45-65-vuotiailla, naisilla esiintyvyys on hieman suurempaa kuin miehillä ja 75% tapauksista vaikuttaa dominantissa kädessä. Tällä hetkellä epikondyliitti -termiä (viittaa tulehdukseen) suositellaan välttämään tendinopatioiden suhteen, sillä vaikuttaa siltä, että tendinopatiassa ei esiinny perinteistä tulehdusmekanismia.
Mikä aiheuttaa golfkyynärpään?
Golfkyynärpään aiheuttaa yleisimmin koukistajajänteiden ylikuormitus, josta seuraa jänteen rakenteen muutokset, kuten mikrovauriot, turvotus ja jänteen paksuuntuminen (tendinoosi). Tyyppilajeja, joiden parissa tätä tendinopatiaa esiintyy ovat golfin lisäksi muun muassa erilaiset heittolajit, keilaus, painonnosto, amerikkalainen jalkapallo ja jousiammunta. Joskus taustalla voi myös olla jokin tapaturma, esimerkiksi suora isku tai äkkinäinen venytys. On kuitenkin mielenkiintoista, että yli 90% tapauksista taustalla EI ole urheiluperäistä ylikuormitusta, vaan vaiva on ennemminkin työperäinen. Osa tutkijoista jakaa golfkyynärpään kahteen ryhmään; ryhmässä 1 mukana ei ole kyynärhermon (ulnaarihermo) ärsytystilaa, ryhmässä 2 ulnaarihermo on ärtynyt jännevaivan lisäksi. Riskitekijöitä ovat muun muassa:
Fyysisesti raskas työ
Heittolajit -> jatkuvat suuret toistomäärät
Tupakointi
Diabetes
Ylipaino
Psyykkisesti raskas työ
Samanaikaiset muut yläraajojen rasitusperäiset vaivat
Golfkyynärpään oireet
Golfkyynärpään oireet voivat vaihdella paljon yksilöiden välillä. Alla lista tyypillisistä oireista:
Kipu ja/tai särky kyynärvarren sisäosalla, mahdollista säteilykipua käden alueella
Nivelnasta (epikondyyli) voi olla kosketusarka
Kipu voi olla satunnaista tai jatkuvaa
Kipu provosoituu rannetta ja/tai kyynärvartta käytettäessä
Akuutissa vaiheessa voi olla myös lepokipua
Kyynärnivel voi tuntua jäykältä, voi myös tuntua lihasheikkoutta
Mikäli kyynärhermo on ärtynyt, voi säteilykipua esiintyä myös pikkurillissä sekä nimettömässä
Pitkittyneissä tapauksissa voi esiintyä ranteen liikerajoitteita
Kyynärvarren anatomiaa
Golfkyynärpään osalta avainasemassa ovat humeruksen sisempi epikondyyli eli olkaluun sisempi nivelnasta (nivelnasta löytyy heti kyynärpään sisäyläpuolelta) sekä koukistajajänteet, jotka lähtevät sisemmästä nivelnastasta. Jänteitä, jotka kiinnityvät nivelnastaan on viisi kappaletta ja ne kulkevat nimillä pronator teres, flexor carpi radialis, palmaris longus, flexor digitorum superficialis ja flexor carpi ulnaris. Kyseisten jänteiden päätehtävänä on ranteen koukistaminen. Englanniksi käytetään myös yhteisnimitystä 'common flexor tendon'.
Golfkyynärpään hoito
Golfkyynärpään hoito on hyvin vastaava kuin mitä tenniskyynärpään hoitokin on. Hoito aloitetaan yleensä konservatiivisesti (eli ei leikkaushoitoa). On tärkeää selvittää, mistä vaiva on saanut alkunsa, sillä alussa provosoivia liikkeitä olisi syytä välttää alueen rauhoittamiseksi. Tämä on toki hankalaa, mikäli vaiva on työperäinen ja potilaan työ vaatii paljon käsillä tekemistä. Kun jännealue on saatu rauhoitettua, aloitetaan tyypillisesti terapeuttinen harjoittelu, jonka tarkoituksena on vahvistaa jänteitä ja lisätä niiden sietokapasiteettia. Venyttely on hyvin harvoin tehokasta hoitoa tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta ja joskus venyttelystä voi olla jopa haittaa. Terapeuttisen harjoittelun lisäksi kivunlievitykseen käytetään yleisesti hierontaa, nivelkäsittelyitä, akupunktiota ja kortikosteroidipistoksia. Kivunlievityksen teho on hyvin yksilöllistä. Mikäli konservatiivinen hoito ei tehoa, mikä on varsin harvinaista, turvaudutaan lopulta yleensä kirurgiseen operaatioon.
Tarvitsetko apua golfkyynärpään hoidossa ja kivunlievityksessä? Huippuammattilaisemme löydät täältä!
Golfkyynärpää harjoitteet
Kokeile alla olevia harjoitteita golfkyynärpään hoidossa. Näillä jumpilla on hyvä lähteä liikkeelle myös mikäli kärsit jostain muusta kyynärvarren tai ranteen alueen vaivasta, koska tarkoituksena on joka tapauksessa vahvistaa kyynärvarren lihaksia. Aloita esimerkiksi harjoittelemalla 2-3 kertaa viikossa, toistomäärien ollessa 3x8-12 välillä.
Muita samalla alueella olevia vaivoja
Nivelside- eli ligamenttivammat
Luumurtumat
Radikulopatia (esim. välilevyn pullistuma voi aiheuttaa säteilykipua kyynärvarteen)
Kokemuksia golfkyynärpäästä - asiakastapaus
Flexus Fysio Haagan vastaanotolla 47-vuotias nainen. Kipu dominantissa (vasemmassa) kädessä, sijainti kyynärvarren sisäpuoli, lievää säteilevää kipua kyynärvarren alueella. Kädessä ei ole ulkoista näkyvää turvotusta tai muita jälkiä. Kipu alkanut noin kuukausi sitten, taustalla ei traumaa, mutta ennen kipujen alkamista on alkanut huoltaa suksia, jossa tarvitaan paljon käsityötä. Suksien huoltamista ei ole tehnyt yhtä paljoa aiemmin, joten tämä äkillinen fyysinen kuormitus on todennäköisesti vaivan taustalla. Tutkimuksissa havaitaan koukistajajänteiden palpaatio- eli tunnusteluarkuus lähellä kyynärniveltä, myös sisempi nivelnasta (epicondylus medialis) koputusarka. Kipua provosoi myös ranteen koukistaminen etenkin vastusta vastaan sekä nyrkkiin puristaminen. Neurologinen status eli hermoston tila normaali.
Yllä oleva kuvaus on hyvin tyypillinen golfkyynärpäätapaus. Hoito aloitettiin kuntoutuksella ja kipua lievitettiin hieronnalla ja erilaisilla nivelkäsittelyillä. Kuntoutuksessa keskityttiin ranteen koukistaja- ja ojentajalihasten vahvistamiseen. Lisäksi suksien huoltaminen jätettiin vähemmälle kuukaudeksi. Vaiva parani kahdessa kuukaudessa. Jännevaivoissa vahvistavaa harjoittelua kannattaa kuitenkin jatkaa, vaikka kipu helpottaisikin, sillä jänteiden rakenteelliset muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Mikäli kuntoutus lopetetaan heti, kun kivut ovat lähteneet, saattaa vaiva palata uudestaan melko herkästi.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä golfkyynärpää johtuu?
Golfkyynärpää on ranteen koukistajajänteiden tendinopatia eli jännevaiva, joka aiheutuu yleensä ylirasituksesta.
Miten golfkyynärpää oireilee?
Kenellä golfkyynärpäätä esiintyy?
Miten golfkyynärpäätä voi hoitaa?
Onko golfkyynärpää sama asia kuin tenniskyynärpää?
Voiko kyynärpäässä olla nivelrikko?
Mikä auttaa kyynärpään kipuun?
Golfkyynärpään hieronta, onko siitä apua?
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Comments