Epäkäslihas, latinaksi musculus trapezius, on pinta-alaltaan suuri, hieman tähteä muistuttava pinnallinen lihas, joka sijaitsee niskan ja yläselän alueella. Lihas lähtee takaraivon alueelta ja kiinnittyy hartioihin sekä selkärankaan ja se koostuu laskevista, poikittaisista sekä nousevista lihassäikeistä. Epäkäslihaksen tehtävinä on liikuttaa ja stabiloida kaularankaa sekä lapaluita. Tarkemmat tiedot lähtö- ja kiinnityskohdista löydät alta. Tämä artikkeli pitää sisällään epäkäslihaksen anatomian sekä treenipankin - löydät täältä kaiken tarvittavan tiedon epäkäslihaksesta sekä vahvistavat harjoitteet artikkelin lopusta. Käymme myös läpi, mitä tarkoittaa, kun epäkäslihas on jumissa! Kaikki ylävartalon pinnalliset lihakset löydät kätevästi kerralla täältä.
Sisältö
Trapezius eli epäkäslihas | Anatomia
O = origo eli lihaksen lähtökohta
I = insertio eli lihaksen kiinnityskohta
F = funktio eli mitä lihas tekee, kun se supistuu
H = hermot, jotka hermottavat kyseistä lihasta
Yläosa eli pars descendens
O: Protuberantia occipitalis externa ja linea nuchae superior, ligamentum nuchae, (niskaside) kaularangan okahaarakkeet (processus spinosus) C1-7
I: Solisluun (clavicula) kauimmainen eli lateraalinen puolikas
F: Hartian nosto (elevaatio), pään ojennus (ekstensio), kaularangan sivutaivutus (lateraalifleksio), ja kierto (rotaatio) lihaksesta katsottuna vastakkaiselle puolelle
H: Accessorius-hermo sekä C3-C4 etuhaarat (anterior ramus)
Keskiosa eli pars transversa
O: Okahaarakkeet (processus spinosus) Th1-3
I: Lapaluun harju ja olkalisäke (spina scapulae ja acromion)
F: Lapojen lähennys (adduktio)
H: Accessorius-hermo sekä C3-C4 etuhaarat (anterior ramus)
Alaosa eli pars ascendens
O: Okahaarakkeet (processus spinosus) Th4-12
I: Lapaluun harju (spina scapulae)
F: Lavan alasveto (depressio)
H: Accessorius-hermo sekä C3-C4 etuhaarat (anterior ramus)
Epäkäslihas ja kipu, onko se jumissa?
Niska ja/tai yläselkä tuntuvat jumiselta ja kireältä, päätä on hieman hankala kääntää. Jumi tuntuu jomottavalta, venyttely auttaa hetken, mutta ei kuitenkaan poista ongelmaa. Kuulostaako tutulta? Lihasjumit ovat varmasti tuttu tunne monelle, mutta mitä "jumit" oikeastaan ovat? Tällä hetkellä on tarjolla jos jonkinlaista versiota siitä, mikä lihasjumi biologisessa mielessä on, mutta tieteen saralla asia on vielä varsin epäselvä. Lihasjumi tuskin on mikään mekaaninen "jumi" tai sumppu lihaksessa, vaan tällä hetkellä sen uskotaan olevan ennemminkin tunne, joka aiheutuu lihaskudoksen iskemiasta eli hapenpuutteesta. Biokemiaa siis. No mitä hapenpuute aiheuttaa? Otetaan esimerkki. Henkilö A on toimistotyöntekijä. A tekee pitkää päivää ja istuu tuntikausia putkeen toimistotuolissaan, ei pidä taukoja tai muutenkaan juuri liiku tuolissaan, ellei kahvin juomista lasketa. Liikkumattomuus saattaa johtaa siihen, että niskan lihaksisto (tai yläselän tai minkä tahansa muun lihaksen) ei saa tarpeeksi hapekasta verta. Kun lihaskudos ei saa tarpeeksi happea, kudos happanee (eli asidoosi) eli lihaskudoksen kemiallinen ympäristö muuttuu. Tällöin heräävät nosiseptorit, jotka ovat pieniä hermoja, joiden tehtävänä on aistia erilaisia muutoksia kehossa. Tässä tapauksessa nosiseptorit vievät tiedon lihaskudoksen hapenpuutteesta aivoille, jonka tulkinta johtaa mahdollisesti siihen, että lihas tuntuu "jumiselta". Jumin tunne saattaa siis olla aivojen viesti siitä, että kudos tarvitsee lisää happea. Samanlainen lopputulos voisi syntyä esimerkiksi monen tunnin automatkan jälkeen - alaselkä tuntuu todennäköisesti melko jähmeältä. Lisää kivun muodostumisen biologiasta voit lukea täältä. Mitä johtopäätöksiä voimme edellä mainituista esimerkeistä tehdä?
Mikäli lihasjumi on tunne, joka johtuu kudoksen hapenpuutteesta, sen hoitamiseen paras keino on todennäköisesti liikunta (syke nousee -> lisää hapekasta verta kudoksille). Yhtä oikeaa tapaa ei ole, mutta esimerkiksi vastusharjoittelu toimii suurimmalle osalle erittäin hyvin
Venyttelyllä ei samanlaista lopputulosta yleensä saada kipujen suhteen, vaikka se voikin tuntua hyvältä. Voit kuitenkin myös venytellä, mikäli tykkäät siitä!
Erilaiset hierontapallot ym. voivat tuntua hyvältä ja ne antavatkin yleensä hetkittäisen hyvänolon tunteen. Nekään eivät kuitenkaan lisää hapekkaan veren määrää, joten ne eivät yleensä ole pitkäaikainen ratkaisu ongelmaan. Ne eivät myöskään lisää voimaa, joka on äärimmäisen hyödyllistä meille jokaiselle
Yleensä akuutit niskajumit ovat vaarattomia ja menevät melko nopeasti itsekseen/itsehoidolla ohi. Mikäli vaiva kuitenkin jatkuu, kannattaa hakeutua pikimmiten osaavan ammattilaisen vastaanotolle
Katso alta Antonin suositukset epäkästreeneihin!
Epäkäslihaksen treenit
Mikäli sinulla herää jotain kysyttävää epäkäslihaksesta, artikkelista tai videosta, kommentoi alle!
Katso myös muut Antonin kirjoittamat treenamiseen liittyvät artikkelit
Lähteet
Netter, F. (2019). Atlas of Human Anatomy (7th ed.). Philadelphia, PA: Saunders.
Comments